Talismaani

NimiTalismaani "Manu"  Omistaja Viehättävä, Ram. VRL-02286
RotuSuomenhevonen Kasvattaja Viehättävä, Ram. VRL-02286
Skp & säkä Ori & 165cm Koulutus Koulu- ja valjakkopainotteinen, Va A & Vaativa
Syntymäaika 18.10.2012 Rekisterinumero VH13-018-0558
Hevonen on nyt 12 vuotias / tämä on virtuaalihevonen

Meriitit

Orin tavoitteena on saada n. 6 jälkeläistä ja käydä KTK-, KRJ-, SLA- ja YLA laatuarvosteluissa.

 

VSN Ridden Champion (Myönnetty 30.12.2015)
KRJ-II 7,5 + 40 + 16 + 16 + 12,5 = 92 p. 

SLA-I 20 + 18 + 23 + 20 + 9 = 90 p. 
Hyvät tyypit ja leimat 5p, hyvä elastinen liikkuminen, askellus näyttää ilmavalta 10p, kaunis kelpo kouluratsu 5p

 

28.10.2015 Seljasaari, Overall Champion, Ridden CH 16.01.2015 Harmonia, Overall Champion, Ridden CH 

17.01.2016 Rohkelikko, Overall Champion, Ridden CH 

Jälkeläiset

23.01.2014 Seremonia HUI (Laululintu)

30.03.2015 Viehättävän Rituaali (Myrskyvaroitus)

20.07.2015 Viehättävän Lasiliina (Lasisiipi)

09.01.2016 Viehättävän Supernova (Tähti-Emilie)

© PS

 

LUONNE

Hoitaessa Manu muuttuu löysäksi ja sen liikuttelu voi olla hankalaa. Orille pitää vähän korottaa ääntään, jotta se ymmärtää väistää hoitajaansa. Ori nimittäin nauttii harjauksesta niin, että se rentoutuu tyystin. Pojalle saa tehdä mitä vain koska vain ja se onkin erittäin helppo käsiteltävä. Satula ja suitset saa päälle helposti. Kaviot kannattaa puhdistaa melkein ennen rentouttavaa harjaussessiota, jotta saa orin nostamaan kaviot ylös. Muuten se helposti nojailee hoitajaansa koko painollaan mukavan rentoutuneesti. Pesussa Manu ei oikeastaan rentoudu, vihreä inhottava käärme luikertelee pitkin ja poikin sylkien vettä hyi hyi. Ori on kuitenkin käsiteltävissä pesunkin aikana. 

Ratsastaessa Manu onkin hereillä, vaikka se olisi ehtinyt nukahtaa miljoona kertaa hoidon aikana. Kannattaakin katsoa ettei ori ole liian hereillä, sillä se saattaa singahtaa vauhdilla pelästyttyään esimerkiksi kissaa joka on kilometrin päässä tiellä. Orin kanssa saakin siis olla hereillä. Pukkeja tai muuta ikävää ori ei tee, se vain singahtaa vauhdilla ja hetken joutuu ottamaan ohjista, jotta se palaa kuulolle. Kun Manun on saanut työstettyä kunnolla avuille, se menee muitta mutkitta juuri niin kuin ratsastaja sanoo, ilman vastaväitteitä. Ori hakeutuu nopeasti pyöreään muotoon eikä paina ohjille. Poika on kevyt suusta ja siksi käsivoimien käyttö onkin tarpeellista vain singahduskohtauksen aikana. Raippaa poika ei tarvitse ollenkaan, se kyllä lähtee nopeasti liikkeelle pohkeesta. 

Muiden hevosten seurassa Manu lähtee mielellään jokaiseen leikkiin mukaan. Se juoksee kun muut juoksevat ja on usein ensimmäisenä keksimässä hauskoja juttuja, on se yrittänyt kerran aidoistakin tulla läpi. Tarhasta orin saa helposti kiinni ja usein Manu onkin portilla vastassa. Taluttaessa narusta saa pitää kiinni, vaikka useimmiten ori kävelee kiltisti vieressä. Joskus kun jotakin pelottavaa osuu eteen, saattaa ori ampaista yllättävänkin nopeasti käsistä. Eläinlääkäri ja kengittäjä eivät saa samanlaista rentoutumista aikaan, mutta Manu sietää molemmat hienosti.

SUKUSELVITYS

i Taikakalu

 sh-o, 167cm, Musta

ii Shamaani iii  Helin Hippu
iie Seireeni
ie Taian Tiina iei Taian Pyörre
iee Tiinaliina
e Seremonia

 sh-t, 161cm, Rautias

ei Ritun Rituaali eii Raisu
eie Ritun Eila
ee Sesilja eei Viljo
eee Liljankukka

Manun isä on tunnettu suomenhevosori Taikakalu. Tämä mielettömän upea, ja voisiko sanoa karismaattinen, herrasmiesmäinen ori on väriltään musta. Säkäkorkeutta löytyy huimat 167 cm. Suuresta korkeudestaan huolimatta Taikakalu on rakenteeltaan hyvin sporttinen ja kevyt, rakenteeltaan erinomainen koulupainotteisuus huomioiden. Taikakalu on kilpaillut kouluratsastuksessa aina aluetasolla saakka, enimmäkseen menestyen vaativa A-luokissa. Luonteeltaan Taikakalu on erittäin ihmisystävällinen ja kiltti, mutta ratsastaessa haastava ja vaatii ratsastajaltaan tietoa ja taitoa. Oikean ratsastajan alla se on kuitenkin erittäin näyttävä kouluratsu, eikä ihme, että se on menestynyt kilparadoilla niin upeasti. Jälkeläisiä Taikakalulla on tällä hetkellä kuusi, mutta ori tulee varmasti olemaan vielä haluttu jalostusori mahtavan luonteensa, sekä upean rakenteensa ansiosta.

 

Shamaani oli myös musta suomenhevosori, jolta löytyi säkäkorkeutta 165 cm. Shamaani oli rakenteeltaan hieman raskaampi kuin seuraajansa Taikakalu, mutta tämäkin ori omasi kuitenkin oikein korrektin rakenteen, mistä todisteena ovat myös useat palkinnot näyttelyiden osalta, sekä kantakirjaus II-palkinnolla. Shamaani oli painottunut pääosin kouluratsastukseen, mutta tämän lisäksi ori nähtiin kilpailemassa kärryjen edessä valjakkoajossa. Luonteeltaan Shamaani oli melko lennokas ja orimainen tapaus, mutta siitä huolimatta suomenhevoselle tyypilliseen tapaan hyvin nöyrä ja rehellinen. Shamaani valitettavasti sairastui 15-vuotiaana erittäin vakavaan kaviokuumeeseen, ja 16-vuotiaana se jouduttiin lopettamaan sairauden takia. Tähän ikään mennessä Shamaani ehti saada kymmenen jälkeläistä.

 

Helin Hippu, eli tuttujen kesken yksinkertaisesti Hippu, oli kouluratsastukseen painottunut 161 cm korkea suomenhevosori. Hippu oli väriltään kulomusta. Rakenteeltaan Hippu ei ollut erityisen ihmeellinen - jos näin voi sanoa, mutta luonteeltaan se oli todellinen kymppi. Tämän rauhallisempaa ja vähääntyytyvää oria on varmasti mahdotonta löytää tämän maan päältä. Hippu asui koko ikänsä yksityisessä omistuksessa ja kilpaili jonkin verran pääsääntöisesti suomenhevosille tarkoitetuissa kouluratsastuskilpailuissa. Se menestyi eritoten vaativa B-luokissa, mutta starttasipa ori joitain kertoja myös vaativassa A:ssa. Jälkeläisiä Hipulla ei ole montaa, sillä yksityisessä omistuksessa se ei päässyt kovinkaan aktiiviseen jalostuskäyttöön.

 

Seireeni oli 160 cm korkea suomenhevostamma. Väriltään se oli upea tummanpunarautias – tämä tamma ihastuttikin jokaisen ihmisen mennen tullen upealla värityksellään ja näyttävällä rakenteellaan. Seireeni oli painotukseltaan yleispainotteinen, mutta kilparadoilla se nähtiin ainoastaan kouluratsastuksen saloissa, ja tällöinkin vaativissa luokissa. Seireeni oli ratsuna äärimmäisen herkkä ja näyttävä, eikä ihmekään, että se pärjäsi koulukilpailuissa erittäin hyvin menestyen. Näyttelyissä Seireeniä nähtiin jonkin verran, mutta tamman upeaan ulkomuotoon vedoten liian vähän. Seireeni niitti mainetta ja kunniaa kuitenkin muutamissa näyttelyissä I-palkintoja keräillen, ja olisi varmasti ollut oikein menestyvä, mikäli omistajat olisivat tammaa useammin näyttelyihin vieneet. Seireeni sai yhteensä kolme jälkeläistä, joista kaikki ovat oreja.

 

Taian Tiina on punarautias, 157 cm korkea suomenhevostamma. Taian Tiina on suvustaan huolimatta vahvasti kouluratsastukseen painottunut tamma, joka on kilpaillut äärimmäisen menestyksekkäästi. Se on palkittu useina vuosina suomenhevosten koulumestariksi vaativien luokkien ratsuna, eikä todellakaan ihme: Tiina on hyvin näyttävä ja kapasiteetikas suomenhevonen, joka osaa todellakin loistaa kouluradoilla tuomareiden mieliksi. Tiina on koko ikänsä toiminut kasvattajansa kilparatsuna, mutta jäi eläkkeelle 15-vuotiaana, ja nyt 17-vuotiaana tamma toimittaa harrasteratsun ja siitostamman roolia edelleen kasvattajansa omistuksessa. Jälkeläisiä Tiinalla on tällä hetkellä kolme, mutta tiedossa on jo tällä hetkellä uusiakin astutuksia. Tiina tulee satavarmasti periyttämään varsoilleen upeaa menestystään kouluratsastuksessa.

 

Taian Pyörre oli yleispainotteinen suomenhevosori, väriltään rautias ja säkäkorkeudeltaan 159 cm. Taian Pyörrettä kutsuttiin kotona tuttavallisesti ”Pössiksi”, sillä luonteeltaan ori oli hieman huolimaton ja räväkkä persoona hevoseksi. Se oli jatkuvasti koheltamassa pää viidentenä jalkana, vaikkei pahaa kenellekään tarkoittanutkaan. Pössin suvusta löytyy paljon erilaisia hevosia ravureista estepainotteiseen, ja alkujuurilla työhevosiin saakka. Pössi olikin rakenteeltaan aikamoinen miksaus: se omasi hieman pitkähkön rungon, mutta ei kuitenkaan ollut ravihevosen tapaan turhan kevyt. Tästä syystä Pössi pärjäsi lajissa kuin lajissa, se hyppäsi esteillä kepeästi metrin ratoja, ja kouluratsastuksessa kilpasi pääsääntöisesti helpoissa luokissa. Jälkeläisiä Pössillä on kaiketi vain kaksi.

 

Tiinaliina – 155 cm korkea suomenhevostamma, joka oli väriltään punarautias. Tiinaliina oli äärimmäisen menestyksekkäästä koulusuvusta, mutta valitettavasti tamma loukkaantui jo varsana niin, etteivät sen jalat kestäneet kouluratsun uraa. Tästä syystä Tiinaliina jäi ainoastaan siitoskäyttöön pienelle suomenhevossiittolalle, missä se sai elää oikein rentoa ja mukavaa hevosenelämää. Tiinaliinalla oli oikein miellyttävä luonne, se oli hyvin äidillinen ja mukava niin kaikille ihmisille, kuin muillekin hevosille. Tiinaliina sai elämässään viisi jälkeläistä. Tamma menehtyi ollessaan kunnioitettavat 24 vuotta vanha. Kouluratsun verta Tiinaliina on ehdottomasti jättänyt myös jälkeläisilleen, sillä jokainen jälkeläisistä on niittänyt paljon mainetta sillä saralla.
 

Manun emä on kuvankaunis, rautias tamma Seremonia. Seremonia on säkäkorkeudeltaan 161 cm. Tämän tamman nimen takana on suloinen tarina, sillä Seremonia syntyi suomenhevosia kasvattavan pariskunnan kotitallilla eräänä kauniina kesäkuisena aamuna – samana päivänä pariskunta oli menossa naimisiin samalla tilalla. Pieni suomenhevosvarsa pääsi olemaan juhlapäivänä myös oleellinena osana iloista päivää, ja tästä syystä tamma nimettiin myös hääseremonian tapaan. Seremoniasta kasvoi erittäin hyvätapainen ja fiksu hevonen, joka aloittikin kilpauransa kouluratsastuksessa 6-vuotiaana. Helpot luokat tuntuivat olevan Seremonialle turhankin helppoa, joten pikkuhiljaa tammaa valmennettiin vaativiin luokkiin ja lopulta todettiin, että tamma keikkui kilpailujen tuloksissa aina etupäässä. Seremonia kilpailee vielä tänäkin päivänä kouluratsastuksessa vaativissa luokissa, edelleenkin upeasti menestyen.

 

Ritun Rituaali on tummanpunarautias, 162 cm korkea suomenhevonen. Tämä ori on ollut ikänsä luonteetaan aika temperamenttinen ja tulinen, eikä itsepäisyyttä ole todellakaan jäänyt uupumaan. Alunperin orin mahdollisuuksia hieman jännitettiin, sillä jääräpäinen herra ei tahtonut taipua mitenkään ihmisten tahtoon. Tästä huolimatta Rituaalista on kuoriutunut oikein näyttävä kouluratsu, joka kuitenkin vaatii ratsastajakseen hyvin määrätietoisen henkilön. Rituaali toimii kilpailuissa helppojen luokkien ratsuna, mutta kotikentillä ori vääntää kevyesti taitavan ratsastajan kanssa myös vaativien luokkien asioita. Rituaali on saanut tähän mennessä elämäänsä kahdeksan jälkeläistä, joille se ei ole kuitenkaan periyttänyt itsepäistä luonnettaan - onneksi.

 

Raisu oli erittäin suuresta koostaan huolimatta hellyyttävä ja sympaattinen suomenhevosori. Raisulta löytyi säkäkorkeutta jopa huimat 171 cm, väriltään se oli oikein kaunis tummanpunaruunikko. Tämä herrasmies tuli toimeen aivan kaikkien kanssa ikään tai sukupuoleen katsomatta, ja se olikin kaikkien pienten kuin suurtenkin hevosihmisten mieleen. Raisu toimi nuorena harrastemielessä kouluratsuna, joskaan se ei koskaan elämänsä aikana kilpaillut. Ori nähtiin kahteen kertaan näyttelyissä, joista se nappasi II- ja I-palkinnot, mutta valitettavasti kantakirjattavaksi suurta oria ei koskaan viety. Jälkeläisiä se on saanut viisitoista.

 

Ritun Eila oli 158 cm suomenhevostamma. Väriltään se oli rautias, mutta omasi kauniin läsin päässään, ja jokaista jalkaa koristi kaunis puolisukka. Ritun Eila toimi nuorena hevosena alunperin tuntihevosena kokeneimmilla ratsastajilla, mutta 7-vuotiaana huomattiin, että tammalla olisi kapasiteettia paljon suurempaankin. Niinpä Eila muutti tällöin yksityiselle omistajalle, joka lähti etsimään tamman sisäistä kouluratsua. Ei mennyt vuottakaan, kun Eila nähtiin vaativien koululuokkien osallistujalistoilla. Aluksi tamma ei niittänyt menestystä sen koommin, mutta pikkuhiljaa se alkoi menestyä sijoittuen, ja lopulta jopa voittaen luokkia. Eila loukkasi jalkansa kuitenkin 16-vuotiaana, jolloin se jäi eläkkeelle kilpauraltaan ja jatkoi kotona harrasteratsun ja oloneuvoksen rooleissa. Eila sai elämässään neljä jälkeläistä.

 

Sesilja – 160 cm korkea, rautias tamma, joka oli hyvin vahvasti painottunut valjakkoajoon. Sesilja oli ratsukoulutettu ja toimi myös sillä urallaan oikein näppärästi, mutta kilpailuissa tammaa nähtiin ainoastaan kärryjen edessä. Sesilja aloitti noviiseista luokista vaihtaen vaativaan, ja viimeiset viisi vuotta se kilpaili vaikeissa luokissa asti. Sesilja oli erittäin ketterä ja taitava kärryjen edessä, sekä kuuliainen ja vauhdikas. Se oli tamma, joka kykeni kääntymään vaikka kolikon päällä. Sesiljan jälkeläisistä ei valitettavasti ole tarkkaa tietoa, kuten ei myöskään siitä, mihin tamma on menehtynyt. Sesilja on kuitenkin ilmeisesti elänyt 15-vuotiaaksi, ja sillä on tietojen mukaan enemmän kuin yksi jälkeläinen.

 

Viljo oli mielettömän upea jalostusori. Rautias, 163 cm korkea suomenhevosori kierteli näyttelyissä aivan maitovarsasta lähtien, eikä se ole milloinkaan jäänyt palkinnotta elämänsä aikana. Niinsanotusti huonoin palkinto orilla on ollut III-palkinto näyttelyistä, jonka se sai nuorena varsana, jolloin tuomarilla tuntui olevan surkea päivä. Viljo oli rakenteeltaan hyvinkin ratsutyyppinen, ja se on kantakirjattu ratsusuunnalle kahdesti – ensin II-palkinnolla, ja loppuviimeksi I-palkinnolla. Ori on toiminut jalostuskäytössä tosiaan hyvinkin paljon, ja siltä löytyy pitkälti yli kolmekymmentä jälkeläistä. Menestyksekkään näyttelyuransa ohella ori toimi niin ratsuna kuin kärryjenkin edessä, ja oli oikea monitoimikonkari!

 

Liljankukka oli oikein tyypillisen suomenhevosen näköinen – 157 cm korkea tamma, väriltään rautias, ilman mitään merkkejä. Liljankukalta löytyy suvustaan runsaasti voikkoja suomenhevosia, mutta tämä pieni tamma ei näitä värejä geeneistä perinyt. Luonteeltaan Liljankukka oli rauhallinen ja ihmisystävällinen, mutta kuitenkin omapäinen ja toisinaan hieman hölmö tamma. Liljankukka ei toiminut kilparatsuna koskaan, vaikka kapasiteettia eritoten kouluradoille olisi varmasti löytynyt runsaastikin. Liljankukka kuitenkin toimi perheen luotettavana ratsastuksenopettajana, joka kouli omistajaperheensä lapsista oikeita hevostaitureita. Liljankukka eli 26-vuotiaaksi asti, jolloin se menehtyi vanhuuden tuomiin vaivoihin. Jälkeläisiä se 

sai kaksi, joista toinen on ori, ja toinen tamma.

© Juli

 

MUUTA

Treeni
Maanantai  

Tiistai 

Keskiviikko  

Torstai

Perjantai

Lauantai 
Sunnuntai

1-2h Maasto/kenttä 

Vapaapäivä

1h Koulu 

1h Koulu

1h Esteet/puomit  

Vapaapäivä

Vapaapäivä

Liikuttaja: Ram.

Liikuttaja: 

Liikuttaja: Ram.

Liikuttaja: Ram.

Liikuttaja: Ram.

Liikuttaja: 

Liikuttaja: 

Koulussa pintelit kaikkiin jalkoihin, esteillä suojat kaikkiin jalkoihin.

KILPAILUT

Kouluratsastus (46)

29.06.2013 KRJ kutsu, vaativa b: 2/70
01.07.2013 KRJ kutsu, vaativa b: 4/70
02.07.2013 KRJ kutsu, vaativa b: 1/70
02.07.2013 KRJ kutsu, vaativa b: 7/70
03.07.2013 KRJ kutsu, vaativa b: 7/70
03.07.2013 KRJ kutsu, vaativa b: 4/70
04.07.2013 KRJ kutsu, vaativa b: 3/70
07.07.2013 KRJ kutsu, vaativa b: 4/70
26.06.2013 KRJ kutsu, vaativa a: 2/40
03.09.2013 KRJ kutsu, vaativa a: 1/30
05.09.2013 KRJ kutsu, vaativa a: 1/30
23.09.2013 KRJ kutsu, vaativa b: 6/50
28.09.2013 KRJ kutsu, vaativa b: 6/50
21.09.2013 KRJ kutsu, vaativa a: 1/50
29.09.2013 KRJ kutsu, vaativa b: 3/40
05.10.2013 KRJ kutsu, vaativa b: 3/40

   

12.11.2013 KRJ kutsu, vaativa a: 2/30

14.11.2013 KRJ kutsu, vaativa a: 2/30
02.10.2013 KRJ kutsu, vaativa a: 6/50
06.10.2013 KRJ kutsu, vaativa a: 3/50

29.11.2013 KRJ kutsu, vaativa a: 1/50
01.12.2013 KRJ kutsu, vaativa a: 6/50
02.12.2013 KRJ kutsu, vaativa a: 2/50

05.12.2013 KRJ kutsu, vaativa a: 3/50
26.11.2013 KRJ kutsu, vaativa a: 1/50
08.12.2013 KRJ kutsu, vaativa b: 1/30
10.12.2013 KRJ kutsu, vaativa b: 3/30
14.12.2013 KRJ kutsu, vaativa b: 1/30
13.12.2013 KRJ kutsu, vaativa b: 3/30
17.12.2013 KRJ kutsu, vaativa b: 3/30
26.12.2013 KRJ kutsu, vaativa b: 3/40


  

 

28.12.2013 KRJ kutsu, vaativa b: 4/40
28.12.2013 KRJ kutsu, vaativa b: 6/40

10.01.2014 KRJ kutsu, vaativa b: 4/40

02.02.2014 KRJ kutsu, vaativa a: 7/50
04.02.2014 KRJ kutsu, vaativa a: 3/50
05.02.2014 KRJ kutsu, vaativa a: 4/50
05.02.2014 KRJ kutsu, vaativa a: 6/50
06.02.2014 KRJ kutsu, vaativa a: 4/50
07.02.2014 KRJ kutsu, vaativa a: 4/50
08.02.2014 KRJ kutsu, vaativa a: 4/50
08.02.2014 KRJ kutsu, vaativa a: 1/50
09.02.2014 KRJ kutsu, vaativa a: 7/50
10.02.2014 KRJ kutsu, vaativa a: 3/50
10.02.2014 KRJ kutsu, vaativa a: 1/50
11.02.2014 KRJ kutsu, vaativa a: 4/50


Valjakko (3)

07.03.2016 VVJ kutsu, vaativa: 5/30
09.03.2016 VVJ kutsu, vaativa: 2/30
30.03.2016 VVJ kutsu, vaativa: 5/30

   

 

 


 

PÄIVÄKIRJA

20.4.2013 Päiväkirjamerkintä - Ram.

Rapsutan Manun kaulaa, se nauttii. Suljen viimeisetkin soljet suitsista ja kypäräni soljen. Taas olisi aika lähteä harjoittelemaan Manun kanssa, sillä ei enää kauaa menisi, kun alkaisimme jo kilpailemaan. Olin varannut maneesin ihan meitä varten aamupäivästä, noin kello kymmenen aikaan. Talutin rauhallisen orin maneesille kaartoon. Puhuin sille rauhoittavalla äänellä, mutta silti satulavyötä kiristäessäni ori ei suostunut rauhoittumaan pelkällä äänellä. Nyt sanoin sille tiukasti EI, kun se taas alkoi tanssahtelemaan vyötä kiristäessäni. Pian olin selässä ja lähdimme uralle. Manu tuntui oikein mukavalta allani. Pian otin ohjat tiukemmalle ja aloin työskennellä. Ori oli alkutunnista vähän rauhaton ja olisi halunnut mennä kovaa. Pakotin sen avuille ja pian se meni perään antoon. Takajalat polkivat mukavasti, eikä hetkeksikään tuntunut että ori olisi valunut etupainoiseksi, ei se toimi hyvin.

 
Muutamien väistöjen, avojen ja temponvaihtelujen, sekä suunnan muutoksen jälkeen, annoin sen kävellä pitkin ohjin. Uteliaita katselijoitakin olimme saaneet, mutta kumpikaan meistä, minä ja rakas oriini, emme olleet huomanneet tulijoita. Piakkoin keräilin taas ohjia ja Manu arvaili mitä olisi tulossa. Laukkaa, siitähän se pitää. Istuin rauhassa, vaikka ori tanssahteli käyntiä allani rauhattomasti, aivan kuin lentoon lähdössä. Istuin rauhassa pohkeet lähellä ja kerroin istunnallani että halusin ravia. Manu yritti singahtaa altani, onneksi osasin varautua. Pidin ohjat tiukasti tuntumalla ja käänsin useille volteille. Kevyessä ravissa teimme vielä kolmikiemurauran ja annoin Manun laukata pahimpia energioitaan pois pääty-ympyrällä. Teimme työtä laukassa, kunnes sain sen perään antoon ja laukankin pyörimään erinomaisesti ympyrällä, ohjasin orin laukassa uralle. Hidastin oria ja tein paljon puolipidätteitä. Kun laukka oli lyhyttä siirsin Manun raviin ja annoin sen ravata hetken aikaa. Vaihdoimme suuntaa ja teimme saman laukassa toiseen suuntaan. Lopuksi ravasin kevyttä ravia tekemällä paljon ympyröitä. Manukin rentoutui ja rapsutin sitä hartaasti. Tallissa harjasin orin hyvin ja jätin sen lepäämään. Pian se pääsisikin tarhaan muutaman ystävänsä kanssa.

 

10.04.2013 Kouluvalmennus, valmentaja: Ada

Alkulämmittelyt Manulta sujui oikein hyvin. Ori oli pirteällä ja innokkaalla päällä tänään. Alkulämmittelyiden jälkeen tehtiin erilaisia kuvioharjoituksia kootussa ravissa. Manu suoriutui niistä hyvin - ratsastajan ja hevosen yhteistyö pelasi loistavasti. Ori esitti kauniita askellajejaan upeasti jokaisessa askellajissa. Kuvioharjoituksien jälkeen Manu hoiti hienosti avo- ja sulkutaivutukset. Avotaivuksia tehtiin ravissa. Sukutaivutuksia kokeiltiin niin ravissa kun myös laukassa. Manulta sujui vähän paremmin avotaivutukset. Laukanvaihtoharjoitusta tehtiin niin, että laukka vaihdettiin joka 3:lla askeleella. Ensin koko homma meinasi mennä päin mäntyä, mutta kun laukanvaihtoja alettiin työstämään kunnolla, Manukin tajusi lopulta homman. Loppujen lopuksi laukanvaihtoharjoitukset onnistuivat hyvin.

 

1.4.2013 Kouluvalmennus, valmentaja: Ada

Ori oli hieman itsepäisellä tuulella tällä kertaa, mutta ei se kovinkaan työskentely haitannut. Alkuverryttelyssä Manu oli aika monesta asiasta erimieltä, mutta pehmeni ja otti tukea avuistasi, ori ei ilmeisestikään ole pitkään itsepäinen. Aloitimme harjoittelemalla perus pysähdyksiä eri askellajeista. Manu kuunteli hyvin apujasi, sekä istuntaa. Käynnistä pysähdykset olivat lasten leikkiä, ravipysähdyksetkin menivät hyvin. Laukasta pysähtyminen vei taas enemmän aikaa. Ensin et muistanut valmistella kunnolla pysähdystä laukasta, vaan jäit kiinni Manun suusta. Lopulta kuitenkin onnistuit pysäyttämään orin jalat vierekkäin suoraan laukasta. Seuraavassa tehtävässä olisi tarkoituksena mennä voltteja vastalaukassa. Siinäpä olikin Manulle kova pala purtavaksi. Valmennuksenne meni hyvin ja voit olla tyytyväinen Manuun.

  

20.3.2013 Päiväkirjamerkintä - Ram.

Hoidin Manun ratsastuskuntoon nopeasti aamusta ja olin selässä jo ennen kymmentä. Koulu treeni tekisi hyvää kummallekin heti aamusta, vaikka kentällä puhalsikin viileä tuuli. Aluksi vetreennyimme yön jälkeen kummatkin ihan kaviouralla kävelemällä. Manu toimi heti yhteistyöhaluisesti, mikä teki koko tunnista hyvän ja tehokkaan. Treenasimme etu- ja takaosa käännöksiä, jotka ori suoritti - aluksi hieman liiankin reippaasti - huolellisesti. Ravissa ori pyrki nopeasti peräänantoon ja laukkakin oli loppujen lopuksi hyvä. Laukassa teimme tempon vaihteluja ja Manu nautti välillä kovastakin vauhdista. Lyhyt laukkakaan ei teettänyt ongelmia. Lopuksi Manu sai kourallisen porkkanoita ja hyvän mielen. Illalla otin talliloimen pois harjasin orin vielä perusteellisesti ennen iltaruokaa. Siitä lähtikin aimo annos karvoja - kevät on siis tullut!

 

1.2.2013 Kouluvalmennus, valmentaja: Ada

Manu oli reippaalla ja iloisella mielellä tänään valmennuksessa. Sillä oli lämmittelyissä paljonkin energiaa ja sait tehdä paljon pidätteitä sen rauhoittamiseksi. Kun valmennus alkoi, ori liikkui mukavan pyöreänä, mutta edelleen kehotin sinua hidastamaan sen tahtia. Harjoittelimme väistöjä, sekä etu ja takaosa käännöstä. Väistöissä sait hidastaa kunnolla, mutta kun Manu ymmärsi pidätteet, alkoivat pohkeenväistöt sujua kuin itsestään. Istuntasi on hyvä ja huomaa helposti että Manu kuuntelee vahvasti myös sitä. Etuosakäännökset sujuivat teiltä mainiosti, mutta harjoiteltavaa on vielä takaosakäännöksissä. Huomaa ettei oma painosi saa kallistua väärälle puolelle. Laukassa suorititte annetut tehtävät hyvin.

Webdesign © 2011 Ram.