HURRIKAANI HUI

RIP 29.3.2016

NimiHurrikaani HUI "Riku"   Omistaja Viehättävä, Ram. VRL-02286
RotuSuomenpienhevonen Kasvattaja Viehättävä
Skp & säkä Ori & 143cm Koulutus Koulupainotteinen, Helppo A
Syntymäaika 15.10.2011   Rekisterinumero VH12-018-0729
Hevosen ikääntyminen sivun alaosassa / tämä on virtuaalihevonen

  

Meriitit & näyttelyt

Champion myönnetty 02/13

KRJ-I (8 + 40 + 25 + 20 + 15 = 108 p.)

KTK-II 18 + 18 + 18 + 18 = 72p 

- Erinomainen pienhevosleima, pyöreä sopusuhtainen runko, melko alaskiinnittynyt kaula joka saisi olla massiivisempi, laskeva lautanen
- Hyvä pienhevosleima, joskin hieman matalajalkaisen oloinen. Hyvä rungon pituus, jyrkkä lautanen. Hyvät jalka-asennot.

Jälkeläisluokka C (22.1.2016)

YLA2 23 (15+8) - 33 (21+21) - 17 - 17 - 4 = 94p

 

02.03.2012 Linnanraunio +irto-SERT, pt. Anniina K.

29.02.2012 Mabel'n the tommyk. -BIS4 +irto-SERT, pt. Anniina K.

11.10.2012, Viehättävä, +irto-SERT, pt. Peppi S.

12.10.2012, Rajaton, +irto-SERT, pt Henna L.

Jälkeläiset

09.06.2012 t. Merituuli HUI (Raadelman Rianna)

KTK-III, ERJ-II, KRJ 75 sijoitusta, ERJ 54 sijoitusta

05.09.2012 o. Harhakuva HUI (Platina HUI)

KTK-II, SV-I, KRJ 44 sijoitusta

02.09.2012 o. Sirkkeen Hurra (Aveelia)

VIR MVA Ch, KTK-II, KRJ-I, KRJ 54 sijoitusta, VVJ 36 sijoitusta

20.04.2013 t. Viehättävän Katrina (Kuuneili)

09.12.2013 t. Sudenmarja HUI (Unimarja HUI)

KTK-III, KRJ taso 6

15.08.2015 o. Viehättävän Huuru (Platina HUI)

01.10.2015 t. Seljasaaren Pilvensiru (Seljasaaren Poni)

KTK-II, SV-II, KV-I, KRJ Tasolla 6

 

Ei tarjolla jalostukseen

© Tallin omaisuutta 

LUONNE

Hoitaessa Riku on melko rauhallinen, mutta tuppaa kiukuttelemaan huonoina päivinä. Ori omistaa vähän huonoja tapoja, se saattaa potkaista, jos menee heilumaan takajalkojen taakse. Riku on usein mutainen, sillä tarhassa on kiva piehtaroida mutalammikossa, ja hoitamisessa saattaa kestää. Riku nostaa kaviot pienen tappelun jälkeen. Hoitajan pitää olla päättäväinen, jos haluaa saada Rikun kunnialla varustettua, sillä varsinkin kun Riku on huonolla tuulella, se tekee kaikki jekut satulavyön kanssa, pullistelee minkä ehtii. Suitset kannattaa saada nopeasti päähän, sillä Riku repii nopeasti päänsä pois hoitajan otteesta, jollei tämä ole tarpeeksi vikkelä. Pesussa ori tahtoisi leikkiä vedellä, se kuopii innokkaasti ja nauttii virkistävästä vedestä.
 
Taluttaessa Riku voi yrittää hieman viedä taluttajaa ja erityisesti tammojen lähellä se muuttuu varsin mahdottomaksi. Kannattaa aina olla sen kanssa varuillaan ja varustautua turvakengillä, koska Riku ei varo ja saattaa vahingossa astua varpaille. Tammoista ohi kulkiessaan se esittää erittäin upeaa oria ja pörhistelee kaula kaarella menemään. Rikua taluttaessa pitää olla erittäin varuillaa ja olisi hyvä jos sitä saisi talutettua suitsien ja orikuolaimen kanssa, jolloin se pysyy hieman paremmin hanskassa. Matkat tarhaan taittuu kuitenkin usein ihan vain riimunkin kanssa, mutta riimunnaru olisi kannattavaa kiertää turvan ympäri ja ottaa raippa mukaan. Kun Rikun vie aamulla ensimmäisenä ulos ja hakee illalla viimeisenä sisään niin se on hieman rauhallisempi, koska muita hevosia ei enää silloin näy.
 
Ratsastaessa Riku on laiskan puoleinen. Joskus se saattaa ampaista ratsastajan altakin nähtyään "mörköjä" vaikka mitään pelottavaa ei oikeasti olisi näkyvissä. Kun ratsastaja saa Rikun keskittymään kunnolla, unohtaa se olla laiska ja ori muuttuu varsin mukavaksi. Tosin keskittyminen on Rikulle vaikeaa ja kun ratsastaja unohtaa hetkeksikin ratsastaa Rikua, on se taas hyppimässä uralta pois, pieniä vihreitä miehiä nähdessään. Rikun kanssa kannattaa varautua vähintäänkin pitkällä raipalla. Huonompi ratsastaja, joka ei jaksa laittaa Rikua eteenpäin pelkällä pohkeella, joutuu sohimaan sitä raipalla välillä aika kovaakin, jottei Riku unohtaisi keskittymistä ja eteenpäin menemistä täysin. Kokenut ratsastaja saa siitä kuitenkin irti hienon ravin ja orista tulee paljon yhteistyöhaluisempi, kun sille ei anneta vaihtoehtoja siitä miten sen pitää mennä.
Kouluratsastus on Rikun laji, se taitaa aina Helppoon A:hen asti. Riku on koulukilpailuissa rauhallinen, mutta eteenpäin pyrkivä, mitä se ei normaalisti ole. Se nimittäin ymmärtää tilanteen, eikä viitsi suututtaa ratsastajaansa, jottei tälle tule huono mieli, sillä hyvin menneiden kilpailujen jälkeen saa yleensä herkkuja. Kilpailu alueella Riku on hyvin jännittynyt ja treenitkin saattavat mennä penkin alle.

 
Esteillä Riku ei oikeastaan pahemmin loista. Se saattaa mennä erittäin kovaa, mutta onneksi ori on melko herkkäsuinen, eikä hidastaminen ole vaikeaa.  Puomeja tippuu helpoiten jos päästää Rikun kiitämään täysillä ennen estettä. Kannattaa koota hyvin ja päästää se vasta juuri ennen estettä. Sillä liian kovaa mennessään Rikun tahti huononee eikä se oikein osaa arvioida milloin pitää hypätä ja hyppää usein liian aikaisin.
Maastossa Riku ei aina edes tajua pelästyä mörköjä, sillä se on niin utelias, että tahtoisi tutkia jokaisen paikan ja ruohonkorren. Maastossa ori ei kuitenkaan ole ihan varma, eikä kannata lähteä varsinkaan tammojen kanssa, sillä silloin jo selässä pysyminen saattaa olla ongelmallista. Riku ei ole erityisen varmajalkainen ja ratsastajalla pitää olla hyvä tasapaino, jotta Riku pysyisi paremmin pystyssä hankalassa maastossa.
 
Juoksutuksessa Riku on erittäin laiska, se ei ymmärrä miksi sen pitäisi juosta ympyrällä.. Juoksutus raippa on siis tarpeen, mutta Riku ymmärtää nopeasti juoksutusraipan heilahtaessa että tarvitaan kovempaa vauhtia. Kuljetuksessa Riku on yleensä oikein helppo ja yhteistyöhaluinen. Se nousee varmasti traileriin, eikä väistä lastaussiltaa milloinkaan. Matkat sujuvat loistavasti orin rauhallisesti mutustellessa heiniään. Alas tullessa se saattaa hieman kiemurrella ja tulla ulos vauhdilla, joten apuri olisi hyvä olla matkassa mukana.

 
Muiden hevosten seurassa Riku ei ole mikään ihan enkeli. Se kääntää korvansa nopeasti luimuun, mikäli toinen ori uskaltaa liian lähelle. Tammojen lähettyvillä ori on yleensä hetken melko sekona, mutta rauhoittuu yleensä aika pian. Eläinlääkärin vastaanotolla Riku on melko kiltisti. Joskus se saattaa hieman hangoitella vastaan, mutta myöntyy pian lääkärille, kun huomaa ettei tämä syö poikaa. Kengittäjän kanssa voi joskus olla ongelmia, mutta hyvänä päivänä kaikki menee hyvin.

SUKUSELVITYS

i  Tornado HUI

  VIR MVA Ch, Ch-M, SV-I

ii  Törkee F31M1

  VIR MVA Ch, KTK-II

iii Fruittaripoika
iie Törkee Peiliteini
ie Porvaripimu

  VIR MVA Ch, KTK-II

iei Risto-Rikas
iee Halivaino
e Unilla HUI

  Champion, Ch-M, SV-I

ei  Unisieppari

  Champion

eii Separi
eie Unikko
ee Kamppisisko eei Keijon Keisari
eee Neiti Isovarvas

 

Rikun isä Tornado HUI on hienosti menestynyt suomenpienhevosori. 140cm korkea poika on luonteeltaan tämä veijari on satunnaisesta keppostelustaan huolimatta hyvin kiltti ja ihmisystävällinen hevonen, jonka kanssa on mukava työskennellä. Varsinkin ratsastaessa ori on erittäin kuuliainen ja yhteistyöhaluinen, ja työskentelee erittäin ahkerasti.  Roni on koulupainotteinen ja koulutukseltaan vaativan b:n tasoinen. Tällä tasolla Roni onkin menestynyt huomattavan hyvin. Roni on saanut tunnustusta myös upeasta rakenteesta VIR MVA Ch arvonimellä, sekä nuorempana Ch-M arvonimellä. Roni on palkittu myös SV-I:llä. 

 

Isänisä Törkee F31M1 eli Viljo on upea musta 136cm korkea suomenpienhevos ori. Omistajiensa hellimä ja rakastama Viljo on luonteeltaan tallissa erittäin vaikea ja huonokäytöksinen. Poika puree aina tilaisuuden tullen ja pyörii kuin väkkärä, mutta koskaan se ei potki. Kaiken hankaluus unohtuu kun istuu orin selkään - siitä paljastuu oikea helmi. Upeat liikkeet ja osaaminen Vaativa B:n tasolla ja jopa ehkä ylikin, nostaa sen täksi omistajiensa rakastamaksi pojaksi. Viljolla on myös upea rakenne ja se onkin palkittu VIR MVA Ch arvonimellä. Ori on sijoittunut hyvin koulussa ja edessä ovatkin useat laatuarvostelut ja parhaisiin pisteisiin tähdätään orin kanssa. Viljo on periyttänyt upeaa liikettään ja rakennettaan, mutta luonne ei onneksi ole pahemmin näkynyt sen varsoilla.

      

Isänisänisän, Fruittaripojan kohdalla voi todeta, että nimi oli enne. Tämä oriherra on nimittäin tunnettu erittäin suuresta egostaan ja orin ei millään malttaisi keskittyä mihinkään muuhun kuin tammojen vikittelyyn ja jatkuvaan esiintymiseen. Luonteestaan huolimatta Fruittaripoika on osoittanut omaavansa kykyjä myös kouluratsastuksen puolella. Suomenpienhevonen on nimittäin kilpaillut menestyksekkäästi vaativa b-tasolla kouluratsastuskilpailuissa eri puolilla Suomea. 135-senttinen musta ori on ollut jalostuspiireissä suosiossa ennen kaikkea kouluratsun taitojensa, mutta myös hienon rakenteensa ansiosta. Varsoja Fruittaripojalle onkin kertynyt jo kolmetoista kappaletta, ja näistä varsoista suurin osa on löytänyt tiensä isänsä tavoin kouluratsastuskentille ja näyttelykehiin. 

     

Isänisänemä, Törkee Peiliteini on tummanrautias, 139 senttimetriä korkea suomenpienhevostamma. Luonteeltaan lyhyesti Teiniksi kutsuttu tamma oli melko itsepäinen, ja koulutusvaiheessa uskottiinkin, ettei tamma koskaan opi olemaan pistämättä ratsastajalle vastaan ja toimimaan täydellisenä kouluratsuna. Luulo osoittautui kuitenkin vääräksi - kurilla ja treenauksella Teinikin alkoi totella ratsastajiaan paremmin ja pikkuhiljaa uppiniskaisuuden alta paljastui osaava kouluratsunalku. Teini myytiin osaavalle, nuorelle kouluratsastajalle, joka kilpaili tamman kanssa melko paljon niittäen kunniaa ja menestystä. Vuosien vieriessä Teini toi yhä useamman ruusukkeen omistajalleen ja kasvattajakin sai olla ylpeä alussa niin hankalalta vaikuttaneelta tammasta. Kilpauransa jälkeen Teini siirtyi siitostammaksi saaden pari varsaa. Hyväsukuista ja hyvärakenteista tammaa käytettiin jalostukseen melko säästeliäästi, ja varsoja se on saanut kolme kappaletta. 

  

Isänemä Porvaripimu on Jelena Hutilaisen kasvattama suomenpienhevos tamma, jonka säkä on 140cm.  Pimu on koulupainotteinen tamma ja on erittäin taitava, jopa Vaativa B:n tasoa. Kilpailemisen lisäksi tammaa käytetään myös siitostammana ja on siinä erinomainen. Pimu on näyttelyissä ansainnut myös Champion arvonimen. Pimu on luonteeltaan melko perussuomenhevonen; rauhallinen ja luotettava. Toisinaan tammalla on kuitenkin äksyilypäiviä, jolloin työnteko ei maistu ja harjaaminen ärsyttää. Ratsastettaessa Pimu on energinen, mutta se vastaa myös hyvin apuihin. Porvaripimu asuu Ronin tavoin Viehättävässä ja menee tulevaisuudessa läpi monet laatuarvostelut hyvät palkinnot mielessä. Varsoja Pimulle on suunniteltu neljää-kuutta, joista jokaisesta on suunniteltu koulupainotteista suomenpienhevosta.

   

Isänemänisä, Risto-Rikas, on erityisen hyvärakenteinen suomenpienhevonen. Ristoksi kutsutulta orilta löytyy säkäkorkeutta 143 cm, väriltään se on hyvin näyttävä ruunikko. Riston päätä koristaa pieni tähti ja etujalkoja puolisukat. Risto on ehdottoman koulupainotteinen ratsu ja ori kilpaileekin vielä tänäkin päivänä vaativa B-luokissa asti. Menestystä löytyy runsaasti myös historiasta, sillä Risto on kilpaillut kouluratsastuskentillä jo vuosia erityisen hyvällä menestyksellä. Se on sijoittunut miltei jokaisessa kilpailussaan, eikä voittojakaan kalenterista uuvu. Kouluratsastuksen ohella Risto on kiertänyt näyttelykehiä Suomessa melko runsaasti, I- ja II-palkintoja mukaansa keräillen. Ori on palkittu valioksi, eikä ihme - sen rakenne ihastuttaa taatusti ketä tahansa. Kovan tason ori onkin ollut kova uhka kanssakilpailijoille. Luonteeltaan Risto on melko nöyrä ja erittäin hyväkäytöksinen ori. Se osaa näyttää parhaat puolensa ja on selkeästi varsin tilannetajuinen ja fiksu herrasmies. Nykyään vähemmän kilparadoilla aikaansa viettävä hevonen toimii myös jalostusorin roolissa. Jälkeläisiä Ristolta löytyy jo nyt miltei toista kymmentä.
 
   

Isänemänemä, Halivaino, on Haliksi kutsuttu suomenpienhevosneitonen. Tämä kuvankaunis tamma on säkäkorkeudeltaan 140 cm, väriltään sen sijaan upea punarautias. Hali on melko tunnetun Vainon Suomenhevostallin kasvatti, jonka omistaa itse Antti Vaino. Hali oli hyvin odotettu tamma, sillä sen vanhemmat olivat molemmat erittäin hyvin menestyneitä kouluratsastuksessa, sekä näyttelykehissä. Odotukset Halin kanssa olivatkin korkealla ja vihdoin ja viimein tammavarsa sitten syntyi. Halin kanssa alettiin käydä miltei heti varsanäyttelyissä, joissa se pärjäsikin kiitettävästi. Kun sitten vihdoin päästiin kouluratsastuskilpailuihin, Halista todettiin varsinainen liitokavio. Se oli erityisen näyttävä ja upea liikkeissään, ja teki kaiken juuri kuten ratsastaja toivoi. Hali keräsi tuomareiden pisteet armotta puolelleen ja palkittiin usean kerran kouluratsastuskilpailuissa - ja tapahtumissa. Nykyään Hali asuu toisessa suomenhevossiittolassa Keski-Suomessa, missä se on kuitenkin tällä hetkellä melkolailla oloneuvoksena. Halilla on neljä jälkeläistä, suunnitelmissa tamman kanssa on kuitenkin vielä ainakin kaksi varsaa.
   

 

Emä Unilla HUI on kaunis rautias suomenpienhevostamma. 140cm säkäkorkeudeltaan oleva tamma on luonteeltaan virkeä ja energinen. Tamma on ystävällisen ja kiltin, mutta toisinaan sähläämiseen sortuva neiti. Nilla on myös ahkera ja lahjakas kouluratsu, joka viihtyy ihmisten seurassa ja nauttii näiden kanssa työskentelystä. Nillan laji on kouluratsastus ja se on koulutettu helpon a:n tasolle. Nilla on kilpaillutkin paljon koulua ja sijoittunut paljon. Tamma on saanut tunnustusta myös rakenteestaan, varsana Ch-M arvonimellä ja aikuisena VIR MVA Ch arvonimellä.  Varana tammalle on myönnetty myös SV-I.

 

Emänisä Unisieppari, tutummin Sepi, on 142cm korkea voikko suomenpienhevosori jonka on kasvattanut Taru Suurisuu ja joka asuu nykyisin Viehättävässä. Sepi on komea kuin mikä ja rakenteeltaan, sekä liikkeiltään, oikein hyvä ori. Sepi on koulupainotteinen ja kilpailee Helppo A tasolla. Luonteeltaan yleisesti Unisieppari on ihmisrakas ja vauhdikas mies. Tallissa poika käyttäytyy hyvin ja ratsuna se on erinomainen, jos vain pitää ohjat kädessä ja pohkeet kiinni. Pelästyessään tai jos ratsastaja antaa sille epäselviä ohjeita, Sepi lisää vauhtia. Onneksi pojan saa helposti takaisin istunnan alle. Sepi kilpailee myös ahkerasti näyttelyissä.

 

Emänisänisä Separi, lempinimeltään Pate, on voikko suomenpienhevosori. Separi on kooltaan 140cm ja ori on kantakirjattu toiselle palkinnolle pienhevossuunnalla. Patella on varsoja yhteensä 7 ja lisää voi olla tulossa. Pate asustelee keskisuomessa kotitallillaan omistajansa Matti Korpikuusen luona. Pate on vauhdikasluonteinen ori ja ratsastaessa Patelta löytyy liikettä. Separin hyvän luonteen ja liikkeiden ansiosta ori on varsin haluttu jalostukseen ja mies onkin periyttänyt värinsä lisäksi myös luonnetta ja usein liikettäänsäkkin.  Pate on kouluratsuna pärjännyt maailmalla hyvin Helppoa A:ta kisaten. Separi ei ole siis nimensä mukaan mitenkään vammainen sekopää, vain täysjärkinen ja hyvin käyttäytyvä ori.

     

Emänisänemä on 142 cm korkea rautias suomenpienhevos tamma Unikko, eli Uuna. Uuna on luonteeltaan pirteä tamma ja kilpailee tälläkin hetkellä koulua Helppo A tasolla. Uuna on kilpaillut nuorempana myös esteitä 80cm. Hoitaessa Uuna on kiltti mutta hieman säpsy. Se myös pyörii helposti, joten kiinni tammaa pitää pitää. Ratsuna Uunalla on isot liikkeet ja vaikeasti istuttava ravi. Tamma kulkee helposti pyöreänä ja toimii yhteistyöhaluisesti. Vaikka Uuna ei juoksekkaan ratsastajansa alta, sillä on oma hyvä eteenpäin pyrkimys. Ainoa vika Uunassa on pieni säikkyminen. Tamma saattaa loikkia sinne tänne kun hirviö hyppää pensaasta tai jotain muuta kamalaa tapahtuu. 

   

Emänemä, Kamppisisko, tutummin Kaisa on upea tummanrautias pienhevostamma. Luonteeltaan Kaisa on oikea sydäntenmurskaaja, heti kun se vain oppii luottamaan hoitajaansa. Kaisa on koulupainotteinen ja taitaa aina Helppo A tasolle asti. Kaisa on kilpailu- ja siitoskäytössä. Kaisan on kasvattanut Hillevi Puuskanen ja se asustelee nykyisin Viehättävän tallissa. Tamma on käynyt ahkeraan myös valmennuksissa, joten sen koulutaso saattaa vielä nousta. 

 

Emänemänisä Keijo Keisari on joulukuun suloisia joululapsia. Ori on kouluratsastukseen painottunut ja siinä lajissa ahkerasti kilpaillut eri puolella Suomea. Luonteeltaan Keijo on rauhallinen, reipas ja innokas. Tammojen seurassa orimaisuus ilmenee helposti, mutta suomenpienhevonen on silti hallittavissa. 143cm korkea ori on menestyksekkään kilpailu-uran ohella ollut läheisissä merkeissä pientammojen kanssa ja tämän sopan ansiosta Keijolla on kuusi varsaa isänsä jalanjälkiä seuraamassa.
   
Emänemänemä Neiti Isovarvas on sukunsa upeimpia hevosia isänsä kanssa. Tamma on rakenteeltaan tähtiä hipova, eikä taidot kouluratsastuskentilläkään ole turhat. Isovarvas on nimittäin voittanut Suomessa ja naapurimaissa monen monta mestaruutta. Suomenpienhevonen on kiltti ja avoin eikä säkäkorkeutta ole kuin 142cm. Jälkeläispyyntöjä on sadellut monista maista asti, mutta Isovarpaalle on valittu vain parhaimmat. Tästä johtuen kaikki kuusi varsaa on emänsä kaltaisia.
 i, ii, ie, e, ei, eie, eii  © Ram., iii, iie © yukitora, iei, iee © Juli, ee, eei, eee © Snniif

IKÄÄNTYMINEN

Täysi-ikäinen, 3 vuotta: 07.03.2012 VARL
1 vuotta - 02.12.2011
2 vuotta - 19.01.2012
3 vuotta - 07.03.2012
4 vuotta - 24.04.2012
5 vuotta - 11.06.2012
6 vuotta - 29.07.2012
7 vuotta - 15.09.2012
8 vuotta - 02.11.2012
9 vuotta - 20.12.2012
10 vuotta - 06.02.2013
11 vuotta - 26.03.2013

MUUTA

Treeni varusteet
Maanantai  

Tiistai 

Keskiviikko  

Torstai

Perjantai

Lauantai 
Sunnuntai

1-2h Maasto/kenttä 

Vapaapäivä

1h Rankka koulu 

1h Kertaava koulu

1h Puomit  

Vapaapäivä

1h Koulu

Liikuttaja: Ram.

Liikuttaja: 

Liikuttaja: zane

Liikuttaja: Ram.

Liikuttaja: zane

Liikuttaja: 

Liikuttaja: zane

Koulussa pintelit etujalkoihin, esteillä suojat kaikkiin jalkoihin.

KILPAILUT

Kouluratsastus (42)

19.11.2011 KRJ kutsu, helppo c: 3/50
22.11.2011 KRJ kutsu, helppo c: 3/50
23.11.2011 KRJ kutsu, helppo c: 5/50
01.12.2011 KRJ kutsu, helppo c: 2/50

29.02.2011 KRJ kutsu, helppo b: 1/40
03.03.2011 KRJ kutsu, helppo a: 3/50

04.03.2011 KRJ kutsu, helppo a: 3/50
05.03.2011 KRJ kutsu, helppo a: 1/50
11.03.2011 KRJ kutsu, helppo a: 4/50
12.03.2011 KRJ kutsu, helppo a: 6/50
15.03.2011 KRJ kutsu, helppo a: 4/50

18.03.2011 KRJ kutsu, helppo c: 6/50
26.03.2011 KRJ kutsu, helppo c: 1/40

23.03.2011 KRJ kutsu, helppo c: 6/60

       

11.04.2011 KRJ kutsu, helppo c: 6/60

11.04.2011 KRJ kutsu, helppo b: 6/40
12.04.2011 KRJ kutsu, helppo b: 1/40
10.05.2012 KRJ kutsu, helppo a: 5/40
10.05.2012 KRJ kutsu, helppo a: 3/40
11.05.2012 KRJ kutsu, helppo a: 6/40
11.05.2012 KRJ kutsu, helppo a: 1/40

22.03.2011 KRJ kutsu, helppo b: 1/80

14.05.2012 KRJ kutsu, helppo a: 6/40
14.05.2012 KRJ kutsu, helppo c: 4/60
22.05.2012 KRJ kutsu, helppo b: 4/50
23.05.2012 KRJ kutsu, helppo c: 6/50
25.05.2012 KRJ kutsu, helppo c: 2/50

29.05.2012 KRJ kutsu, helppo c: 7/50

    

30.05.2012 KRJ kutsu, helppo c: 4/50
01.06.2012 KRJ kutsu, helppo c: 1/60
04.06.2012 KRJ kutsu, helppo c: 4/60
02.08.2012 KRJ kutsu, helppo a: 5/50
04.08.2012 KRJ kutsu, helppo a: 4/50

05.08.2012 KRJ kutsu, helppo c: 3/60
15.08.2012 KRJ kutsu, helppo c: 2/60
08.08.2012 KRJ kutsu, helppo b: 6/50
12.08.2012 KRJ kutsu, helppo b: 4/45
15.08.2012 KRJ kutsu, helppo b: 1/45
21.08.2012 KRJ kutsu, helppo b: 6/50
04.09.2012 KRJ kutsu, helppo a: 5/50
05.09.2012 KRJ kutsu, helppo a: 1/50
16.08.2012 KRJ kutsu, helppo c: 4/50

PÄIVÄKIRJA

12.12.2013 Kouluvalmennus - Valmentaja: Freetu

Tänään valmensin ensimmäistä kertaa Ramia hevosensa Rikun kanssa. Koska valmennusyhteistyömme on vasta alussa, päätin nyt ensimmäisellä kerralla pitää perusasioista koostuvan tunnin, jotta saan tarkempaa kuvaa ratsukon yhteistyöstä. Käynnissä Riku liikkui aluksi hieman tahmeasti ja lyhyin askelin. Ram sai taivuttelun sijaan keskittyä eteenpäinratsastukseen ja siihen, että hänen istuntansa on se tärkein eteenpäinvievä apu. Ram sai antaa Rikun kulkea hieman pitemmässä muodossa, ja kun orin askelkin alkoi pidetä, sai ratsukko siirtyä raviin, jossa työskentely tuli aloittaa samalla tavalla. Halusin orin liikkuvan hieman pohkeen edessä, josta sitä sitten myöhemmin voitaisiin ottaa kiinni ja pyytää kantamaan itseään paremmin. Reippaan eteenpäinratsatsuksen jälkeen orin ravi alkoi näyttää hyvältä, tosin kehotin Ramia hieman kutittelemaan sitä takaa raipallaan, jotta se muistaisi myös käyttää takajalkojaan kunnolla. Pitkät sivut ratsukon ruli liikkua reilusti eteen ja päädystä kääntyä keskihalkaisijalle, josta tehdä loiva väistö takaisin pitkälle sivulle. Väistössä en halunnut nähdä mitenkään erityisen koottua hevosta, vaan väistö tuli ikään kuin siinä liikkeen sivussa. Ramin tuli lähinnä keskittyä siihen, ettei hän jäänyt nypläämään hevostaan liian hitaaksi, mutta Rikun tuli kuitenkin vastata selkeästi esitettyyn väistävään apuun. Jatkoimme tehtävää siten, että väistön jälkeen ratsukon tuli nostaa laukka ja laukata pääty-ympyrä reilusti taivutellen ajattellen enemmän ylös- kuin eteenpäin suuntautuvaa laukkaa. Pitkällä sivulla halusin heidän hakevan selkeän temmonlisäyksen laukkaansa, jonka jälkeen siirtyminen päädyssä raviin ja takaisin keskihalkaisijalle väistöön. Rikun väistöt sujuivat mallikkaasti, mutta aluksi se olisi ympyrällä esittänyt vain jotain ”sinne päin” menevää laukantapaista, mutta Ramin nopean reagoinnin ansiosta sen laukka alkoi saada lisää voimaa. Pitkällä sivulla ori lähes innostui ja esittikin meille näpsäkän näköisiä keskilaukkapätkiä. Lopuksi kiitin ratsukkoa ja kehotin Ramia verryttelemään rauhalliset ja pitkät loppuverkat, joissa tuli kuitenkin edelleen pitää huoli, ettei Rikun askel jäänyt tikitysasteelle.

 

 

10.12.2013 Kouluvalmennus - Valmentaja: Freetu

Tänään valmennettavakseni saapui jälleen Ram hevosellaan Rikulla. Tänään ajattelin jatkaa siitä, mihin viimeksi jäimme askellajien työstämisessä. Aloitimme ravissa, jossa jälleen halusin Rikun liikkuvan reilusti eteen ollen pohkeen sekä kuolaimen edessä. Riku alkoi heti alusta liikkua yllättävän reippaasti eteen, mutta maneesin toisessa päädyssä se järjesti pienen sirkuksen ilmeisesti leikkien, että katsomossa on jotakin pelottavaa. Kehotin Ramia taivuttamaan oria sisään ja aktivoimaan reilusti omaa sisäpohjettaan. Hänen ei tulisi kiinnittää mitään huomiota päätyyn, vaan katsoa jo seuraavaa pistettä pitkällä sivulla. Kun orin höntyily loppui, Ram myötäsi painetta, mutta jatkoi muuten samaan malliin. Kun ori liikkui hyvin omalla moottorillaan, Ram sai alkaa työstämään ravia siten, että pääty-ympyröillä ravin tuli olla hieman kootumpaa, ylöspäinsuuntautuvaa, jonka jälkeen ratsukko ratsasti lävistäjän, jossa suunnanvaihdoksen lisäksi tuli esittää reilu temmonlisäys, jonka perään heti pääty-ympyrä ravia kooten. Aluksi Riku esitti askellajin muutokset hieman viiveellä ja sen reagoiminen pohkeeseen olisi voinut olla nopeampaa. Pikkuhiljaa reaktiot alkoivat tulla nopeammin, joten otin mukaan pysähdykset heti lävistäjän jälkeen, josta siirtyminen koottuun raviin ja kootusta ravista lävistäjän alussa pysähdys, josta taas siirtyminen suoraan keskiraviin. Riku esitti jonkinnäköistä hiipivää siirtymistä seuraavaan liikkeeseen, mutta Ram sai muistuttaa oria raipallaan siitä, että tämä osaa kyllä reagoida nopeamminkin. Pian tehtävä alkoi näyttää oikein hyvältä, ja ori kuunteli tarkkaavaisesti ratsastajansa pyyntöjä ja liikkui mielellään.

Jatkoimme tehtävää laukassa samalla tavalla: pääty-ympyröillä koottu laukka ja lävistäjällä keskilaukka. Keskilaukkapätkän jälkeen kulmassa nopea siirtymä raviin, jonka kautta kulman aikana jälleen myötälaukan nosto ja matka jatkuu. Otimme laukanvaihdot siis ravin kautta, mikä toimi jälleen hyvänä testinä, muistiko ori kuunnella ratsastajaansa eikä vain posottanut menemään. Yllättävän hyvin laukkaosuus menikin, olin aivan positiivisesti yllättynyt, kuinka paljon nopeammin ori tänään kokosi itsensä, ja Ram muisti ratsastaa hevosensa takaosastaan aktiiviseksi. Lopuksi ratsukko sai laukata ympäri maneesia, aluksi kooten, jonka jälkeen vaihdelle kootun ja keskilaukan välillä. Sitten Ram sai antaa orin laukata hieman pidemmällä kaulalla eteenpäin, ennen siirtymistä raviin ja loppuverryttelyihin. Hienoa työtä!

 

 

8.12.2013 Kouluvalmennus - Valmentaja: Freetu

Tänään valmensin ensimmäistä kertaa Ramia hevosensa Rikun kanssa. Koska valmennusyhteistyömme on vasta alussa, päätin nyt ensimmäisellä kerralla pitää perusasioista koostuvan tunnin, jotta saan tarkempaa kuvaa ratsukon yhteistyöstä. Käynnissä Riku liikkui aluksi hieman tahmeasti ja lyhyin askelin. Ram sai taivuttelun sijaan keskittyä eteenpäinratsastukseen ja siihen, että hänen istuntansa on se tärkein eteenpäinvievä apu. Ram sai antaa Rikun kulkea hieman pitemmässä muodossa, ja kun orin askelkin alkoi pidetä, sai ratsukko siirtyä raviin, jossa työskentely tuli aloittaa samalla tavalla. Halusin orin liikkuvan hieman pohkeen edessä, josta sitä sitten myöhemmin voitaisiin ottaa kiinni ja pyytää kantamaan itseään paremmin. Reippaan eteenpäinratsatsuksen jälkeen orin ravi alkoi näyttää hyvältä, tosin kehotin Ramia hieman kutittelemaan sitä takaa raipallaan, jotta se muistaisi myös käyttää takajalkojaan kunnolla. Pitkät sivut ratsukon ruli liikkua reilusti eteen ja päädystä kääntyä keskihalkaisijalle, josta tehdä loiva väistö takaisin pitkälle sivulle. Väistössä en halunnut nähdä mitenkään erityisen koottua hevosta, vaan väistö tuli ikään kuin siinä liikkeen sivussa. Ramin tuli lähinnä keskittyä siihen, ettei hän jäänyt nypläämään hevostaan liian hitaaksi, mutta Rikun tuli kuitenkin vastata selkeästi esitettyyn väistävään apuun. Jatkoimme tehtävää siten, että väistön jälkeen ratsukon tuli nostaa laukka ja laukata pääty-ympyrä reilusti taivutellen ajattellen enemmän ylös- kuin eteenpäin suuntautuvaa laukkaa. Pitkällä sivulla halusin heidän hakevan selkeän temmonlisäyksen laukkaansa, jonka jälkeen siirtyminen päädyssä raviin ja takaisin keskihalkaisijalle väistöön. Rikun väistöt sujuivat mallikkaasti, mutta aluksi se olisi ympyrällä esittänyt vain jotain ”sinne päin” menevää laukantapaista, mutta Ramin nopean reagoinnin ansiosta sen laukka alkoi saada lisää voimaa. Pitkällä sivulla ori lähes innostui ja esittikin meille näpsäkän näköisiä keskilaukkapätkiä. Lopuksi kiitin ratsukkoa ja kehotin Ramia verryttelemään rauhalliset ja pitkät loppuverkat, joissa tuli kuitenkin edelleen pitää huoli, ettei Rikun askel jäänyt tikitysasteelle.

 

 

 12.11.2013 Kouluvalmennus - valmentaja: Jazzumi

Ratsukko sai aloittaa reippaalla lämmittelyllä, kun Rikun askel oli heti kättelyssä laahaavan selkärangatonta. Pistin siis ratsukon töihin, aktiivinen eteenpäin ratsastus, voltteja, pysäytyksiä, peruutuksia ja kunnon kulmat. Kaikkeen keskityttiin tarkkaan ja hiljalleen Riku alkoi virkistyä, huomattuaan ratsastajan olevan tietoinen sen laiskottelusta. Orin olemuksesta tuli heti ryhdikkäämpi ja se pureksi kuolainta keskittyneesti.

Seuraavaksi nostettiinkin ravi ja kehotin aloittamaan reippaalla vauhdilla, josta sitten kerättäisiin hevonen kasaan. Reippaasta tahdista huolimatta huolehdittiin kulmat. Hiljalleen reippaan aloituksen jälkeen Riku haettiin muotoon ja tahdin tuli jatkua tasaisen ryhdikkäänä. Kokoaminen onnistui ja kehotin jatkamaan volttien, pysäytysten ja peruutusten tekoa nyt ravissakin. Lisäksi suunnanvaihtoja satunnaisin välein, jottei menisi yksitoikkoiseksi.

Ratsastaja onnistui pitämään orin mielenkiinnon loppuun saakka, tehtävät pidettiin monipuolisina ja aktiivisina koko ajan, ettei Rikulle tullut mieleenkään kuvitella alieneja maneesin kulmiin. Hiottiin myös hieman pohkeenväistöä ennen viimeisiä harjoituksia, lopulta saatiinkin hienoja ristiaskelia ja Rikukin näytti tyytyväiseltä.
Lopun laukkaharjoitus sujui siis hyvissä merkeissä, nostot olivat täsmällisiä ja laukka tahdikasta. Päästin ratsukon jäähdyttelemään kehujen saattelemana.

 

 

 14.11.2013 Kouluvalmennus - valmentaja: Jazzumi
Aiemmasta valmennuksesta reippaan lämmittelyn hyväksi toteamana, aloitettiin samalla linjalla ja Riku näytti huokaavan "taasko tämä tyyppi, joka ei päästä helpolla?" Kuitenkin ori alistui kohtaloonsa ja kuunteli ratsastajaa korvat kääntyillen, vähitellen kuolaimelle hakeutuen.

Alun pikkuharjoituksista siirryttiin keskiympyrälle harjoittelemaan taivutuksia. Ensin loogisesti sulkutaivutus, joka onnistui hyvin vaikka ensin ympyrä meinasi pienentyä, mutta aktiivinen sisäpohje piti ympyrän muodossa. Toiseen suuntaan sama, joka olikin hankalampi ja kesti hetki ennen kuin saatiin taivutus läpi. Sen onnistuttua kokeiltiin avotaivutusta, jolloin luulisi ympyrän meinaavan suurentua, mutta tämä sujuikin tässä suunnassa oikein mallikkaasti ja Riku tuntui saaneen jutun juuresta kiinni.

Taivutuksia tehtiin muutaman kerran vuorotellen sulkuna ja avona, toisen suunnan avo olikin odotetusti taas ensin hankala, mutta onnistui lopulta. Siirryttiin tekemään nämä vielä uralle ja parin onnistuneen taivutuksen jälkeen ratsukko sai hengähtää.

Viimeiseksi harjoiteltiin laukassa laukanvaihtoa käynnin kautta. Ensiksi nostettiin laukka käynnistä, mikä meni ensin ravin kautta, joten otettiin uusiksi eikä päästetty laukkaan ennen suoraa nostoa. Kohta Riku tajusi mitä haettiin ja päästiin laukkaamaan, ensin taas reippaasti josta koottiin hevonen. Pitkänsivun keskellä otettiin käyntiin, josta taas laukannosto, mutta aina eri laukka vuorotellen. Tämän Riku hoksasi nopeasti ja kummankin suunnan useamman onnistuneen vaihdon jälkeen, ratsukko pääsi jäähdyttelemään.

 

Webdesign © 2011 Ram.