SIIPIRIKKO HUI

RIP 22.01.2016

NimiSiipirikko HUI "Sisko Omistaja Viehättävä, Ram. VRL-02286
RotuSuomenpienhevonen Kasvattaja Viehättävä
Skp & säkä Tamma & 146cm Koulutus Koulupainotteinen, Vaativa B
Syntymäaika 02.05.2011  Rekisterinumero VH12-018-0734
Hevosen ikääntyminen sivun alaosassa / tämä on virtuaalihevonen

Meriitit & näyttelyt

VIR MVA Ch, myönnetty 00.03.2012

Ch-M anottu 12.10.2011

KTK-II 16 + 19 + 18 + 18 = 71p
- Erittäin hyvä tammaleima. Kaunis pää, hyvä kaula, pitkähkö runko ja vento selkä. Laskeva lautanen. Lyhyet vuohiset, jotka ovat pystyt edessä.

KRJ-II 21 (7+7+7) - 40 - 22 - 10 - 5,5 = 98,5 p.

YLA2 23 (17+6) - 32 (21+11) - 17 - 15 - 7 = 94p
 
30.7.2011 Viehättävä, paras maitovarsa, Anette N.

10.10.2011 Viehättävä, paras maitovarsa, Peppi S.
 

10.11.2011 Viehättävä BIS4 +MVA-SERT, pt. Peppi S.

28.02.2012 Viehättävä BIS2 +MVA-SERT, pt. Peppi S.

02.03.2012 Linnanraunio BIS3 +MVA-SERT, pt. Anniina K..

Jälkeläiset

20.10.2011 t. Viehättävän Lumiina (Rajattoman Kirvori)

03.03.2012 o. Viehättävän Nuutti (Viehättävän Jami

07.04.2013 t. Viehättävän Jade (Viehättävän Jami)

02.03.2014 t. Viehättävän Sinisiipi (Viehättävän Leimu)

19.10.2015 t. Viehättävän Sirppi (Viehättävän Kuu-Ukko)

© Kuvaaja ei halua nimeään mainittavan

LUONNE

Yleisesti ottaen Sisko on rauhallinen ja utelias, mutta myös jokseenkin säikky. Aina ensimmäisenä pitää olla tutkimassa uuden vastaantulijan taskut, josko sieltä löytyisi jotain herkkuja. Seuraavaksi tietenkin ollaan hieromassa poskea kaverin olkapäähän, onhan neiti niin kovin huomionkipeä, mikäs sen parempaa onkaan kuin huomio ja rapsutukset! Vaikka Sisko tuntuukin kovin sosiaaliselta ja rauhalliselta kaverilta, niin kannattaa jättää ne nopeat äkkiliikkeet ja huudahdukset pois, sillä neiti säikkyy melko helposti. Ratsastuksen salat Sisko on perinyt selvästi vanhemmiltaan, sillä näyttävyyttä ja taitoa löytyy yhtälailla kuin edellisessäkin polvessa.

   

Hoitaessa Sisko on aina innokkaana tutkimassa paikkoja, joko harjapakkiin olisi tullut uusi harja lisää.. Täytyyhän niitä hieman maistellakin! Tamma on useimmiten melko energisen oloinen ja saattaakin vaatia kiinnisitomista, jollei halua jäädä jalkoihin. Itsessään harjausrutiinit toimivat ilman muttia, sillä Sisko ei kutia mistään eikä arastele paikkoja, mikä on oikein hyvä juttu. Kun olisi aika putsata kavioita, Sisko ryhtyy aivan mahdottoman lapselliseksi - jalka ei nouse, kun pyydetään, mutta oikein kovasti sanomalla alkaa neiti uskomaan ja nostaakin jalkansa loppujen lopuksi nätisti. Pesuboksissa on Siskon mielestä huisin hauskaa, kun saa läträtä vedellä! Ei väliä miten päin mennään, mutta vettä on oikein kiva pärskytellä hoitajan päälle. Taitaakin olla niin päin, että itse pesijä on märempi kuin pesettävä.. Varustaessa Sisko osaa käyttäytyä kunnolla, ei nosta päätä taivaisiin suitsiessa tai pullistele satulavyötä kiristäessä. Suojien ja pinteleidenkin laitto onnistuu ilman ongelmia, jos neiti vaan suostuu seistä paikoillaan - siinä onkin hieman haastetta jokaiselle! Taluttaessa Sisko kävelee nätisti vierellä, mutta saattaa säikähdellä mitä kummallisimpia asioita, joten tukeva ote riimunvarresta takaa sen, ettei neiti pääse pinkomaan pakoon. Vaikkei pakoonpääseminen aina olekaan se juttu, niin kannattaa olla varuillaan, sillä sivuloikat ja pystyynnousemiset ovat melkeimpä arkipäivää tämän kanssa.

   

Ratsastaessa Sisko hoitaa hommat kotiin kunnialla, mikäli ratsastaja on tarpeeksi kärsivällinen säätämään tämän kanssa. Todella herkkä avuille, joten ei siedä yhtään suusta repimistä tai pohkeilla paukuttelua, täten ei sovikaan aivan aloittelijoille. Siskon selässä on helppo ja mukava istua, lennokkaat ja pehmeät liikkeet ovat silmäniloa myös katsojille. Energinen ratsastettava ja hakeutuu kauniisti muotoon, oikea monitoimipakkaus! Kouluratsastus on ehdottomasti Siskon vahvuuksia, sillä tamma toimii loistavasti pienimmilläkin avuilla ja harvoin keksii mitään kummempia kepposia. Työskentelee oikein mielellään ja liikkuu kauniisti eteen ilman suurempia kehotuksia. Laukannostot, väistöt ja muut vaativammat tehtävät luonnistuvat tältä kuin itsestään. Kotikentällä Sisko työskentelee oikein hienosti, eikä säiky tuttua ympäristöä pahemmin. Esteratsastus on taas tamman heikkous, vaikka hyppääkin silloin tällöin oikein mielellään. Yksittäiset esteet menevät yleensä muitta mutkitta, mutta radalla tai sarjoilla askeleet tuppaavat menemään hieman sekaisin, jolloin hypytkään eivät kovin kaunista katseltavaa ole. Yleisesti ottaen hypyt ovat tasaisia ja niihin on helppo päästä mukaan, soveltuu muunmuassa hyvin aloitteleville hyppääjille. Maastossa Sisko on oikea hermoheikko, joka paikasta näyttää tulevan pieniä vihreitä miehiä tai muuta pelottavaa. Tämän takia ratsastajan on aina oltava tarkkaavaisena, ikinä ei tiedä, milloin tamma lähtee pinkomaan pakoon. Kivet ja juurakot eivät Siskoa haittaa ja onkin hyvin varmajalkainen. Energiaa löytyy huomattavasti enemmän kuin kentällä, joten pukkilaukat sänkipellolla ovat taattuja!

   

Kilpailuissa Siskolla on tapana kytätä kaikkea mahdollista, kuten muita hevosia tai kovaäänisiä kuulutuksia. Harvoin kilpailupaikalla hepulia saa, mutta alkuverryttelyissä saattaa olla hieman jäykkänä. Yleensä kunnon alkuverryttelyjen jälkeen kulkee taas omana itsenään, eikä radalla ole enään pienintäkään hermostuneisuutta ilmassa. Lastaukset ja hoidot sujuvat ilman mutkia, vaikka välillä traileri vähän jännittääkin. Muiden hevosten seurassa Sisko jättäytyy yleensä hieman kauemmaksi muista, eikä ole varmaan ikinä haastanut riitaa. Tulee toimeen hienosti muiden kanssa juuri huomaamattomuutensa takia, muutamia sydänystäviä tältä löytyykin, joilta revitään sitten loimet rikki ja rapsutellaan säkää. Eläinlääkärin ja kengittäjän käsissä Siskoa ei jännitä yhtään, varmaan aistii, että on kokeneissa käsissä. Kengittäjällä nostaa hienosti jalat ja pitää niitä kiltisti ylhäällä toimeenpiteen aikana, samoin eläinlääkäri saa suorittaa tutkimuksensa ilman häiriköintiä.

© Sonju

SUKUSELVITYS

i Aavan Sakari

  sh, 153cm, koulu

 VIR MVA Ch, KTK-III

ii Rajattoman Sammakkoprinssi

  sh-o, 159cm  

  KTK-III, YLA3, SLA-II

iii Lakean Heikka
VIR MVA Ch
, KTK-II, KRL II
iie Jemiino KAT
SLA III
ie Fiktion Tiinu

  sph-t, 147cm 

  KTK-III, Ch

iei  Muistoraunion Uupos
KTK III
iee Mörkövaaran Tinja
VIR MVA Ch, YLA1
e Toivolan Hilja
  sph, 145cm, koulu

  VIR MVA Ch, KTK-III

 

ei  Rääväsuu RÖK

  sh-o, prt, 155cm 

  YLA2

eii Vanajan Pakkasherra
eie Himpulan Peppiina

  YLA2, SLA-III, KTK-III

ee Vaapukan Pinja

  sh-t, prt, 155cm 

eei Keinumäen Rymy

 Ch

eee Fiktion Piisku

  Ch

Aavan Sakari on upea 153cm korkea suomenhevosori. Tämä koulupainotteinen ori on kilpaillut koulussa tasolla vaativa b hyvällä menestyksellä. Lisäksi se on saavuttanut hyvän rakenteensa ansiosta VIR MVa Ch arvonimen. Luonteeltaan ori on utelias ja huomionkipeä. Hoitaessa poika on kiltisti ja ratsuna siltä löytyy upeaa liikettä. Kouluratsua Sami on rehellinen, mutta orimaisuus pilkistelee esiin ja tämän takia poika saattaa olla hieman arvaamaton. 

 

Samin isä, eli Rajattoman Sammakkoprinssi, on 159 cm korkea suomenhevosori, väriltään punarautias. Kilpailutuloksista ja koulutustasosta päätellen ori on melko pitkälti kouluratsastukseen painottunut ja sijoituksia tältä komealta herrasmieheltä löytyykin jopa vaativista luokista saakka. Luonteeltaan tämä Prinssiksi kutsuttu ori on melko orimainen, mutta tästä huolimatta kiltti ja jopa arkakin. Ratsastaessa se osaa olla todella näyttävä, mutta vaatii ratsastajaltaan melko paljon. Prinssiltä löytyy tähän mennessä kolme jälkeläistä, Sami mukaanlukien. Tästä orista tulee takuulla vielä jotain suurta!

 

Lakean Heikka on mielettömän komea, punarautias suomenhevosori. Säkäkorkeutta tältä Heikaksi kutsutulta orilta löytyy 158 cm, painotukseltaan se on vahvasti kouluratsastuspainotteinen ja kouluratsastuksesta siltä löytyykin sijoituksia yli laatuarvosteluiden maksimimäärän. Tämä todella upea ilmestys on Viehättävässä toiminut jalostusori, joka on palkittu hyvin runsain palkinnoin. Heikka on palkittu näyttelyissä VIR MVA Ch-arvonimellä, laatuarvostelupalkinnoista löytyy KRL-II. Ori on myös kantakirjattu II-palkinnolla, 73 pisteellä. Jälkeläisiä Heikalla on seitsemän, eikä ori ole enää tarjolla jalostukseen.

 

Jemiino KAT oli Jeminaksi kutsuttu, hyvin kaunis ja erikoisemman värinen suomenhevostamma. Tämä tummanrautias tamma ihastutti erityisesti ulkonäöllään, mutta myös rakastettavalla luonteellaan. Kouluratsastukseen painottunut tamma kilpailikin ainoastaan KRJ:n alaisissa kilpailuissa, joista olikin niittänyt yhteensä 45 huikeaa sijoitusta, niin helpoista kuin vaativistakin luokista. Jemina kierteli myös joissain rotunäyttelyissä, mutta juuri III-palkintoa parempaa se ei kuitenkaan saanut. Suomenhevosten laatuarvostelusta Jemina nappasi III-palkinnon syyskuussa 2009. Jälkeläisiä Jeminalta on jäänyt kahdeksan, mutta tamma itse siirtyi ajasta ikuisuuteen kaasuähkyn takia 20.10.2010, ollessaan 20-vuotias.

 

 

Samin emä sen sijaan, kaunis Fiktion Tiinu, on pienhevoskokoinen suomenhevostamma. 147 cm korkea neitonen on väriltään hyvin näyttävän rautias, painotukseltaan myös kouluratsastuspainotteinen. Tiinu on myös Miljan kasvattama virtuaalitalli Fiktiosta, mutta nykyään tamma asustaa iloisesti ja menestyen Aavan Suomenhevosissa, Jessikan omistuksessa. Tamma on perusluonteeltaan melko haastava, mutta oikeassa käsittelyssä kyllä nöyrä ja fiksu hevonen. Jälkeläisiä Tiinulta löytyy Samin lisäksi vain yksi, mutta tulee varmasti toimimaan siitoskäytössä myös enemmän. Tähän mennessä Tiinu on ehtinyt niittää menestystä näyttelyistä ansaiten Champion-arvonimen, sekä kantakirjatilaisuudesta napaten III-palkinnon.

 

Muistoraunion Uupos on Hovikartanon kasvattama punarautias orimies. Tämä yleispainotteinen hevonen asuu Miljan omistuksessa Fiktiossa, painotukseltaan se toimii yleispainotteisena ratsuna ja valjakkohevosena. Luonteeltaan Uupos on oikein rehellinen ja fiksu, kuten suomenhevosen kuuluukin olla. Se on hieman rauhaton orimaiseen tapaan, mutta kuitenkin hyvin herkkä ja kuuliainen ja erityisesti ihmistä kunnioittava. Uupos on kilpaillut erittäin runsaasti, sijoituksia löytyy pitkälti yli 100 niin este -, kuin kouluratsastuksestakin, mutta myös vaativasta valjakkoajosta. Uupos on käynyt suomenhevosten laatuarvostelussa keräten II-palkinnon, sekä kantakirjatilaisuudessa saaden III-palkinnon. Jälkeläisiä orilta löytyy yhdeksän, joista jokainen on menestynyt ja näyttävä hevonen.

   

Mörkövaaran Tinja onkin pienhevoskokoinen, ”huimat” 145 cm korkea. Väriltään Tinja on kaunis rautias, omaten hieman hopeahtavat jouhet. Virtuaalitalli Fiktion omistama, siro ja nätti tamma on painottunut tämäkin kouluratsastukseen, missä onkin kilpaillut menestyen vaativa B-luokissa asti, mutta ompa se nähty myös rataesteillä hyppäämässä maksimissaan 90 cm esteitä. Tämä hyvätapainen ja reipas tamma on saanut elämässään viisi jälkeläistä, joista monet ovat jatkaneet menestyneesti emänsä jalanjäljissä. Tinja on palkittu näyttelyiden osalta VIR MVA Ch-arvonimellä, sekä yleislaatuarvostelussa 1-palkinnolla!

© i. Ram., loput Juli

 

Ema Toivolan Hilja on kaunis pieni suomenhevostamma. Kokoa tammalla on 145cm ja väriltään se on rautias. Hilja on koulupainotteinen ja kisannut aina vaativan a:n tasolle asti. Tämä todella taitava koulutamma omaa myös näyttökelpoisen rakenteen ja onkin ansainnut monta serttiä näyttelyissä ja sille on myönnetty VIR MVA Ch. Lisäksi tamma on kantakirjattu kolmannella palkinnolla. Luonteeltaan tamma on melko neitimäinen ja rakastaa  olla huomion keskipisteenä. Hoitaessa tamma on todella kiltti ja ratsuna erittäin yhteistyökykyinen.

 

Emän isä on tummanpunarautias suomenhevosori Rääväsuu RÖK. Ramin säkäkorkeus on 155 senttimetriä ja se on koulupainotteinen. Luonteeltaan Rami on varma ja tasainen, kuten suomalaiset yleensäkin. Rami kilpailee kouluratsastusta Vaativa B -tasoisissa luokissa ja on menestynyt hyvin. Orin on kasvattanut Katiska RÖK :stä ja se on saanut elämänsä aikana kaksi jälkeläistä. Ori on palkittu yleislaatuarvostelussa toisella palkinnolla.

  
Eänisänisä on toisinaan hieman laiskanpulskea, mutta kuitenkin vaativan tason kouluratsu Vanajan Pakkasherra. Rautias ori on 157cm korkea ja koulupainotteinen. Ori menestyi hyvin koulunpuolella. Jälkeläisten määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Patun on kasvattanut nika. Pakkasherra on valitettavasti jo kadonnut virtuaalimaailmasta, mutta ori on vrl:än rekisterissä numerolla VH04-018-0464. 
  
Emänisänemä Himpulan Peppiina on kaunis piirretty tamma. Peppi syntyi vuonna 2006 ja on saanut elämänsä aikana neljä varsaa. Väriltään tamma on tummanpunarautias ja säkä 158cm. Peppi on koulupainotteinen ja tasoltaan vaativa b. Kilpailuissa tamma sijoittui upeasti ja hyvän luonteensa, sekä kauniin rakenteensa ansiosta Peppi on saavuttanut yleislaatuarvostelusta toisen palkinnon, suomenhevosten laatuarvostelusta kolmannen, sekä kantakirjasta kolmannen palkinnon.  

    

Emänemä Vaapukan Pinja, tutummin Pinja, on kaunis punarautias suomenhevos tamma. Pinjan säkä on 155cm ja tamma on syntynyt vuonna 2008 Vaapukan kasvattamana. Pinjan omistaa daffy. Pinjan sivut ovat kadonneet mutta tamma löytyy VRL:n rekisteristä. Pinja on elämänsä aikana kilpaillut paljon koulua vaativa b:n tasolla ja sijoittunut hyvin.

  

Emänemänisä Keinumäen Rymy, tutuille Rymy on upea suomenhevosori Aavan Suomenhevosten omistuksessa. Keinumäen Rymyn on kasvattanut Kya. Vuonna 2008 syntynyt ori on säkäkorkeudeltaan 150cm ja väriltään punarautias. Rymy on persoonallinen ori, eikä ihan helpoimmasta päästä. Ori on kuitenkin oikean ratsastajan alla menestynyt upeasti kouluratsastuksessa tasolla Vaativa B. Orin ulkomuotokin puhuu puolestaan, sillä Rymylle on myönnetty Champion. Ori on saanut elämänsä aikana neljä upeaa varsaa.
  
Emänemänemä Fiktion Piisku, eli Piisku, on upea vuonna 2008 syntynyt suomenhevostamma. Piisku asuu Vaapukassa ja sen on kasvattanut Fiktio. Tamma on punarautias ja säkäkorkeudeltaan 156cm. Luonteeltaan tamma on kiltti, toimelias, ihmisystävällinen, miellyttämishaluinen sekä taitava. Ratsuna Piisku on hurjan rento ja rauhallinen. Tamma on koulupainotteinen ja osaa aina Vaativaan B:hen asti. Se onkin kilpaillut lähes sata kilpailua, sekä menestynyt myös NJ:ssä, niin että tammalle on myönnetty Champion! 

 © Ram.

IKÄÄNTYMINEN

Täysi-ikäinen, 4 vuotta - 10.11.2011 VARL

syntynyt 02.05.2011
1 vuotta - 19.06.2011
2 vuotta - 06.08.2011
3 vuotta - 23.09.2011

4 vuotta - 10.11.2011
5 vuotta - 28.12.2011
6 vuotta - 14.02.2012
7 vuotta - 02.04.2012

8 vuotta - 20.05.2012
9 vuotta - 07.07.2012
10 vuotta - 24.08.2012
11 vuotta - 11.10.2012

MUUTA

Treeni
Maanantai  

Tiistai 

Keskiviikko  

Torstai

Perjantai

Lauantai 
Sunnuntai

1h Koulu  

1-2h Maasto/kenttä  

Vapaapäivä

30min juoksutus/talutus

1-2h Vapaa. liikuntaa  

1h Koulu

1h Esteet/puomit   

Liikuttaja: zane

Liikuttaja: zane

Liikuttaja:

Liikuttaja: Ram.

Liikuttaja: Ram.

Liikuttaja: Ram.

Liikuttaja: Ram.

Koulussa pintelit takajalkoihin, esteillä suojat takajalkoihin.

KILPAILUT

Kouluratsastus (44)

16.09.2011 KRJ kutsu, vaativa b: 6/50
18.09.2011 KRJ kutsu, vaativa b: 6/50
04.10.2011 KRJ kutsu, helppo a: 7/50

03.12.2011 KRJ kutsu, helppo a: 1/50

21.11.2011 KRJ kutsu, vaativa b: 6/50
22.11.2011 KRJ kutsu, vaativa b: 7/50
21.11.2011 KRJ kutsu, helppo a: 5/50
23.11.2011 KRJ kutsu, helppo a: 2/50

24.11.2011 KRJ kutsu, helppo a: 5/50 

24.11.2011 KRJ kutsu, vaativa b: 3/50
20.12.2011 KRJ kutsu, helppo a: 1/50
04.03.2012 KRJ kutsu, vaativa b: 1/50

10.03.2012 KRJ kutsu, vaativa b: 6/50
11.03.2012 KRJ kutsu, vaativa b: 3/50

12.03.2012 KRJ kutsu, vaativa b: 7/50

  

    

13.03.2012 KRJ kutsu, vaativa b: 2/50

15.03.2012 KRJ kutsu, vaativa b: 3/50
15.03.2012 KRJ kutsu, vaativa b: 3/50

24.03.2012 KRJ kutsu, helppo a: 1/50
23.03.2012 KRJ kutsu, vaativa b: 8/80
20.03.2012 KRJ kutsu, helppo a: 6/50
31.03.2012 KRJ kutsu, vaativa b: 6/60

22.03.2012 KRJ kutsu, helppo a: 5/60
11.04.2012 KRJ kutsu, vaativa b: 6/60

03.04.2012 KRJ kutsu, vaativa b: 6/60
07.04.2012 KRJ kutsu, vaativa b: 4/40

14.05.2012 KRJ kutsu, vaativa b: 3/30
25.05.2012 KRJ kutsu, helppo a: 7/50

28.05.2012 KRJ kutsu, vaativa b: 2/30
16.08.2012 KRJ kutsu, vaativa b: 2/30

    

29.05.2012 KRJ kutsu, vaativa b: 3/30

05.08.2012 KRJ kutsu, helppo a: 4/40
02.08.2012 KRJ kutsu, vaativa b: 5/30
01.08.2012 KRJ kutsu, vaativa b: 4/50
02.08.2012 KRJ kutsu, vaativa b: 7/50
03.08.2012 KRJ kutsu, vaativa b: 4/50

04.08.2012 KRJ kutsu, helppo a: 6/40
07.08.2012 KRJ kutsu, helppo a: 1/60
15.08.2012 KRJ kutsu, vaativa b: 7/60
15.08.2012 KRJ kutsu, vaativa b: 6/45
22.08.2012 KRJ kutsu, vaativa b: 5/50
04.08.2012 KRJ kutsu, helppo a: 4/60
16.08.2012 KRJ kutsu, vaativa b: 1/50
17.08.2012 KRJ kutsu, vaativa b: 2/50

PÄIVÄKIRJA

9.3.2013 Kouluvalmennus - valmentaja: Pierre

Sisko liikkui normaalista poiketen hieman vaisusti, vaikka yleensä tamma kulkee omin avuin ilman hoputtelua. Tänään tammaa ei työskentely näyttänyt innostavan tipan tippaa, joten Ram joutui heti alkuverryttelyissä työskentelemään kovasti saadakseen tamman paremmin liikkeelle. Vapailla ohjilla mentäessä hevosen ei tietty tarvitse hakeutua muotoon, mutta liikkeen täytyy kuitenkin olla kohtalaisen reipasta. Taistelutuokiolla tamman sai aina hetkeksi liikkumaan nätisti ja hallitusti, mutta ratsastajan ottaessa hetkenkin rennosti, muuttui myös tamman työnteko.Alkuverryttelyjen aikaan Sisko ikään kuin "heräsi", ja meno muuttui totuttuun reippaaseen tahtiin. Hevosen tulee olla hereillä ja innokas liikkumaan eteenpäin, jos haluaa tämänkin valmennuksen aiheena olevat laukanvaihdot saada suoritettua kunnialla alusta loppuun asti. Aluksi laukanvaihdot suoritettaisiin tiputtaen ensin käynnille laukasta, minkä jälkeen vaihdetaan laukka-avut.

 

Laukanvaihdot suoritettaisiin kentän pitkällä halkaisijalla, jossa noin puolessa välissä laukan tulisi vaihtua. Halkaisijan lopussa vaihdettaisiin suunta, ja suunnattaisiin uudelleen halkaisijalle. Sisko hakeutui automaattisesti muotoon Ramin nostaessa laukan kulmasta. Ratsukko laukkasi ensin uraa pitkin, suunnistaen sitten lyhyeltä sivulta halkaisijalle. Jo halkaisijan alussa Ram otti hieman pidätteitä valmistellen tammaa hidastamaan käyntiin. Pohje-, paino- ja ohjasapujen yhteistyöllä Sisko hidasti käyntiin ennätysnopeasti, ja nosti lähes heti vastakkaisen laukan. Halkaisijan lopuksi ratsukko teki suunnanmuutoksen ja jatkoi uraa pitkin kohti päätyä.

 

Sisko työskenteli energisesti, ja kuunteli tarkasti Ramin antamia apuja. Laukanvaihdot sujuivat jouhevasti, eikä aikaa tuhrautunut käynnissä näpräilyyn liiaksi. Seuraavaksi laukanvaihdot tehtäisiin laukassa, samaista halkaisijaa apuna käyttäen: kentän keskipisteessä hevosen tulisi vaihtaa vastakkaiseen laukkaan, mikä olisi suunnanmuutoksen jälkeen kierroksen mukainen. Ram otti laukan ja suuntasi jälleen halkaisijalle. Laukanvaihdot sujuivat näppärästi ilman turhaa jaarittelua, vaikka ensimmäisillä kerroilla Sisko kokeilikin tehdä ne jälleen käynnin kautta.

Valmennus sujui hyvin, vaikka alkuverryttelyjen aikana ilmennyt laiskuus hieman latisti odotuksia. Tamma kuitenkin virkosi ja laukka vaihtui reippaasti ratsastajan apuja mukaillen. Tamma hakeutui myös omatoimisesti kauniiseen muotoon, ja kannatteli itsensä hienosti. Tempo oli välillä ehkä turhan lennokasta laukanvaihtojen suorittamiseen, mutta loppua kohden ratsukko löysi tehtävään nähden sopivan vauhdin.

 

 

6.3.2013 Kouluvalmennus - valmentaja: Pierre

Valmensin Ramia ja tämän pienhevostammaa Siskoa jo toistamiseen. Edellisestä valmennuksesta oli jäänyt itselleni onnistunut tunne, joten odotin myös hyviä ja opettavaisia hetkiä ratsukolta tässä valmennuksessa. Ennen Ramin kiipeämistä tamman selkään tein hänelle ehdotuksen: valmennus suoritettaisiin tällä kertaa ilman kuolainta riimun ja narun avulla, mikä tehostaisi pohjetyöskentelyä. Ramille tämä sopi, olihan tamma herkkäapuinen ja kuunteli myös tarkkaavaisesti pohjetta. Lämmittelyt sujuivat rennosti, ja Sisko työskenteli jo alkuverryttelyissä hyvin. Myös takajalat olivat ahkerassa käytössä, eikä Ramin tarvinnut huolehtia liikkuvuudesta. Aluksi kuolaimettomuus vaati ratsastajalta sekä hevoselta hieman totuttelua, mutta jo alkuverryttelyjen aikana ratsukko löysi oikean sävelen. Valmennuksessa harjoiteltaisiin koottuja askellajeja - ei siis mitään haastavaa jo kuolaimen poissaolon takia. Harjoittelu laittaisi ratsastajan istunnan ja apujenkäytön testiin, eikä se hevosellekaan välttämättä olisi kovin helppoa. Molemmat olivat kuitenkin innoissaan lähdössä kokeilemaan uusia juttuja, joten aloittelimme pian alkuverryttelyjen jälkeen selostettuani harjoituksen kulun.

 

Koska harjoitus oli helpointa tehdä pitkällä sivulla seinä toisella puolella tukemassa, suuntasi Ram tamman sinne suuntaan aluksi käynnissä. Ram sääteli tamman nopeutta taitavasti muuttamalla istuntaan tilanteen mukaan. Sisko vastasi puolestaan hyvin painoapuihin kantaen hyvin oman päänsä kuolainten puuttumisesta huolimatta. Hieman ennen kulmaa ja pitkää sivua antoi Ram tammalle istunnallaan käskyn hidastaa tempoa. Tamma ei tätä noteerannut, mutta saatuaan käskyn uudestaan lähes äänettömien ääniapujen saattelemana, hidastui tempo. Aluksi Sisko ei koonnut käyntiä kunnolla selvistä avuista huolimatta, vaan pikemminkin hidasti tempoa. Toisella yrityksellä tamman ryhti oli huomattavasti korkeampi ja jalkojen liike muuttui voimakkaammaksi, eli käynnin kokoaminen onnistui hyvin.

 

Koottua käyntiä harjoiteltiin myös toiseen suuntaan, vaikkei suunnanmuutos juuri vaikuttanut liikkeen suoritettavuuteen. Lopuksi ratsukko kokeili myös koottua ravia, mikä voisi olla ainakin ratsastajalle hieman haastavampaa saada hevonen valmisteltua ilman ohjasapuja. Sisko oli kuitenkin kuulolla pohje- ja painoapujen varalta, joten käsiapujen puuttumisesta huolimatta liike oli täysin mahdollinen. Ratsukko lähestyi aluksi pitkää sivua Ramin valmistellessa tammaa suoritusta varten. Käännöksen jälkeen pohje- ja painoapujen vuorovaikutuksesta Sisko astui takajaloillaan enemmän alle ja kokosi ryhtinsä. Lisäksi liikkeiden kimmoisuus lisääntyi. Sisko pysyi kootussa ravissa kunnes sai luvan vaihtaa harjoitusraviin.

Ratsukko sai tyytyväisenä hyvään suoritukseen aloittaa loppuverryttelyt. Valmennus meni erinomaisesti, ja se oli varmasti kehittävä sekä ratsastajalle että ratsulle. Sisko kuunteli paino- ja pohjeapuja erittäin tarkasti, ja Ramille ohjasapujen "toimimattomuus" oli hyvää treeniä muita apuja ajatellen. Ratsukolla synkkasi hyvin yhteen, ja tästä on hyvä jatkaa!

 

 

1.3.2013 Kouluvalmennus - valmentaja: Pierre

Tällä kertaa valmennettavakseni Ramin kanssa saapui pienhevoskokoinen tammaneiti, joka vaikutti yleisilmeeltään varsin herkkäliikkeiseltä kaverilta. Ram lämmitteli tammaa kaikenmaailman taivutuksilla ja suunnanmuutoksilla, joiden aikana vierailtiin mahdollisimman vähän aikaa uralla. Monipuolisten ja mutkikkaiden lämmittelyjen avulla hevosen saa näppärästi kuulolle jo alkuverryttelyjen aikana. Ram ohjasti Siskoksi kutsuttua tammaa varmoin, mutta sievin avuin: Sisko oli kuulopuheiden mukaan herkkä avuille. Turhalla apujen kylvöllä saa hevosen vain kuuroksi apuja kohtaan. Tällä erää valmennuksen aiheena olisi, toisin varsin haastava takaosakäännös. Hevosen ja ratsastajan tulisi pelata yksiin, jos halajaa liikkeen onnistuvan. Ramin ja Siskon tämänhetkinen yhteistyö näytti kuitenkin pelittävän, joten en epäillyt, ettei kaksikko suoriutuisi tehtävästä. Liike suoritettaisiin keskihalkaisijan puolivälissä. Aluksi tavoitteena olisi 180 asteen käännös, eli ratsukko käytännössä vaihtaa suuntaa lähes paikoillaan. Jos tämä saadaan kunnialla läpi, voidaan kokeilla täyttä, 360 asteen käännöstä.

 

Ram ohjasi tammaa uraa pitkin verkkaisessa käynnissä. Lyhyiden välikäyntien jälkeen oli aika aloittaa itse tehtävä: Valmisteltuaan tamman kuntoon liikettä varten muun muassa sopivan tempon osalta, käänsi Ram tämän toiselta lyhyeltä sivulta halkaisijalle. Sisko liikkui eteenpäinpyrkivästi, tukeutuen kuitenkin ehkä turhan paljon kuolaimeen kokeillessa kiihdyttää liikettään. Hieman ennen kentän keskipistettä Ram kokosi tamman käynnin. Keskipisteessä tamma sai avut käännökseen, asetukseen ja taivutukseen. Tamma kiersi oikealla takajalallaan pienen ympyrän vasemman takajalan ympärille etuosan kääntyessä takaosan ympäri. Suoritus oli kohtalainen, Sisko olisi saanut olla hieman maltillisempi. Tamma kuitenkin vastaanotti avut hienosti.

 

Ratsukko yritti 180 asteen käännöstä vielä pari kertaa, siirtyen pian kokeilemaan koko kierroksen kattavaa käännöstä. Huomattuaan Siskon menoinnon, pidätti Ram tammaa hieman enemmän, muttei jäänyt kuitenkaan roikkumaan suuhun. Käännökset sujuivat tälläkin kertaa kohtalaisen hyvin: vaikka tamma saatiin koottua paremmin, puski tämä välillä ulkolapa edellä väännettyään kaulansa ensin mutkille. Ram korjasi tamman kaulan asennon suoraksi ulko-ohjaa apuna käyttäen. Pienten vastoinkäymisten kautta sujui takaosakäännöksen tekeminen huomattavasti alkua vaivattomammin! Kaiken kaikkiaan valmennus oli varmasti opettavainen kummallekin ratsukon osapuolelle. Pientä preppauksen varaa jäi, mutta ratsukko on menossa oikeaan suuntaan. Tärkeää on koota hevonen riittävän hyvin ennen suoritusta, eikä tätä saa päästää puskemaan lapa edellä.

 

Webdesign © 2011 Ram.