Painswickin tila koostuu kolmesta eri rakennuksesta; kahdesta tallirakennuksesta ja tilan keskipisteestä, suuresta keltaisesta kartanosta. Kartanosta löytyy hulppeat majoitustilat suuremmilekin joukoille, vaikka suurimmaksi osaksi siellä asustaa vain tallin omistajatar perheineen. Tallirakennukset sijaitsevat noin viidenkymmenen metrin päässä kartanosta. Talleja löytyy kaksi; yksi tammoille ja toinen, astetta pienempi, oreille. Kummastakin tallista löytyy karsinoiden lisäksi satula- ja rehuhuone sekä tietysti vesiboksi kurakelit huomioon ottaen. Oritallin yläkerrasta löytyy roppakaupalla vanhoja kärryjä, tavaroita ja varusteita tilan aktiivisimmilta kyläilyajoilta. Parhaimmassa kunnossa olevat kärryt on tarkoitus kunnostaa ja ottaa nykyisille asukkaille käyttöön. Tammatallin toisessa kerroksessa on heinä- ja rehuvarasto, joka täytetään pääsiassa oman tilan antimilla erikoisrehuja lukuunottamatta. Tallitoimisto, jossa hoidetaan kaikki paperityö, löytyy kartanon yhteydestä.
Vasta uudistetuista valkopunaisista tallirakennuksista löytyy varmasti kaikki tarpeellinen ja vähemmän tarpeellinen ponien hyvinvointia ajatellen. Tallit ovat valoisat ja niissä on kummassakin kaksi uloskäyntiä; yksi tarhoille ja toinen tallipihalle. Karsinat on varustettu kauralaarein, vesiastioin ja suolakivin. Alustana käytämme turvetta, jonka päälle levitämme vielä reilusti puruja. Jokaisesta karsinasta on näkymä tallipihalle kalteroidun ikkunan kautta. Satulahuoneesta löytyy jokaiselle ponille omat varusteensa, tietysti niille merkityiltä paikoilta. Satulahuoneen taaimmaisella seinällä on hyllykkö, josta löytyy oma lokero hoitopakkeineen jokaiselle ponille. Loimia säilytetään pienemmässä huoneessa, jonne pääsee satulahuoneen kautta. Huonetta käytetään myös kuivaushuoneena sadekelillä kastuneille tai pestyille tarvikkeille.
Ratsastusmahdollisuudet tilallamme ovat erinomaiset, sillä Painswickia ympäröi kymmenien hehtaarien ratsastusmaastot. Tallien läheisyydessä sijaitsee myös kaksi kenttää, joista toisella on tuulen- ja sateenkestävät estekalustot ulkokäyttöä varten. Kyseinen kenttä on myös noin kolmasosan verran suurempi kuin toinen, joka on lähinnä tarkoitettu ponien maasta käsin käsittelyyn. Jotta voimme taata mahdollisimman vakituisen ja tavoitteellisen treenaamisen poneillemme, löytyy tiluksilta myös maneesi, jonne pääsee hyvin pakoon kaikista hurjimpia sade- ja räntäkelejä. Myös maneesista löytyy kattava estekalusto, josta voi tarvittaessa lainata puomeja ja tolppia kenttäkäyttöön. Lähes kaikki Painswickissa järjestettävä tapahtuma kohdistuu suuremmalle kentälle. Ratsastuskilpailuissa lämmittely hoidetaan pienemmällä kentällä ja näyttelyt järjestetään talvisin maneesissa. Kentät ja maneesi ovat satunnaisesti myös vuokrattuina ulkopuoliseen tapahtumakäyttöön, jolloin myös kartanon voi vuokrata ruokailu ja majoitustiloiksi.
Painswickin tiloihin kuuluu myös kolme suurta kesälaidunta sekä kymmeniä pienempiä hiekka- ja nurmitarhoja. Tarhat ja laitumet on aidattu jykevin puuaidoin, jotta ponit - ainakin suurin osa niistä - varmasti pysyvät aitauksissaan. Kesällä ponit pääsevät suurimmaksi osaksi laidunkaudelle ja pyrimme järjestämään myös varsomiset tarhaan tai laitumelle. Varsoneet tammat ja niiden varsat viettävät aikansa suurella laitumella niin pitkään kuin säät sallivat, jonka jälkeen ponit siirretään lähemmäs tallia pienempään aitaukseen, josta on helppo siirtyä sisälle huonojen ilmojen yllättäessä. Ponit tarhataan useimmiten kaksin, mutta ajoittain myös yksitellen.
|
Daivive - omistajatarVirtuaalinen minä. Olen reilu kolmekymmentävuotias englantilainen nainen ja ollut tekemisissä hevosten kanssa koko pienen ikäni. Pituutta löytyy juuri sopivasti ikuiselle poniratsastajalle; 164cm. Vaikken voi enää itse poneilla kilpailla (enkä ole voinut viimeiseen 15 vuoteen), en aio niistä luopua mistään hinnasta. Hiukseni ovat luonnostaan tummat ja silmäni ruskeat. Huonon näköni takia minulla saattaa joskus nähdä silmälasit, mutta yleensä tukeudun piilolinsseihin. Luonteeltani olen temperamenttinen ja äkkipikainen, enkä siedä turhaa älämölöä. Olen myös hyvin lapsenmielinen ja minut on helppo yllyttää keppostelemaan. Vakiovarusteet tallilla on kuluneet farkut ja vartalonmyötäinen t-paita tai toppi, mutta tietysti kilpailuihin ja edustustilaisuuksiin pukeudutaan siistimmin. |
|
Johnny - omistajattaren miesMieheni Johnny on kokenut hevosmies ja hoitaa pääasiassa kaikki raskaammat tallityöt. Minua muutaman vuoden vanhempi Johnny on aina hymyssäsuin eikä juurikaan suutu mistään. Olemme naimisissa kuudetta vuotta, jonka aikana Johnny on innostunut vähintään yhtä paljon poneista kuin minäkin. Luonteeltaan leppoisa ja hyväntuulinen, mutta myös hiljainen - jos tahdot miehestäni juttuseuraa, on sinun parasta itse mennä juttusille. Johnnyn ollessa melkein 180cm pitkä, ei hän kovin monella tallin poneista viitsi ratsastaa, mutta jykevimmät oripojat kyllä taipuvat hyvin mieheni alla. Ammatiltaan Johnny on oikeastaan sähkömies, mutta on nykyään omistautunut täysin talliaskareille - onhan tämänkokoisen tilan hoitaminen lähes tulkoon kokopäivätyötä. Pukeutumistyyliltään Johnny on rento ja käyttää pääasiassa löysähköjä farmareita ja ruudullisia kauluspaitoja. |
|
Jasper - omistajapariskunnan poikaOlin vasta ylittänyt parinkympin rajan synnyttäessäni äskettäin 14 vuotta täyttäneen Jasperin. Jasper on luonteeltaan jääräpäinen ja selkeästi tullut minuun. Poika jaksaa vängätä vastaan kunnes saa haluamansa, eikä todellakaan tyydy kakkossijaan. Täytettyään 10 vuotta on Jasper hoitanut suurimman osan ponien kilpailuttamisesta ja jatkaa tässä pestissä niin kauan kuin ikä antaa periksi. Jasper pitää tyttöjen kiusaamisesta ja onkin aina ensimmäisenä keksimässä kepposia hoitajien päänmenoksi. Itsekkyytensä takia Jasper usein suutahtaa hoitajille kun ei saa ratsastaa haluamallaan ponilla. Stefan on Jasperin suurin esikuva ja Jasper seuraakin mielellään Stefanin perässä pitkin tallialuetta auttaen tätä askareissa. Hyvin nämä kaksi toimeen tulevatkin ja onnekseni Stefan osaa pitää Jasperin kepposteluinnostuksen edes jossain suhteessa kurissa. |
|
Stefan - ponipoika ja omistajattaren oikea käsiRuskeahiuksinen ja sinisilmäinen Stefan aloitti hevosuransa ravitallilla, jolla tämän isä valmensi hevosia. Suunnilleen 175cm pitkä täysi-ikäisyyttä saavutteleva poika on hihittävien ponityttöjen päiväunien kohde ja aiheuttaa väkisinkin pientä kohinaa saapumisellaan. Stefan on rehellinen ja asettaa aina ponien hyvinvoinnin muiden edelle, minkä takia palkkasinkin herran vakituiseksi ponipojaksi Painswickiin onnistuneen kesätyökauden jälkeen. Harva tyttö saa Stefanin kiedottua pikkurillinsä ympärille ja herra tykkää pitää matalaa profiilia tallilla ollessaan. Auttaa mielellään eri askareissa ja arvostaa järkevää juttuseuraa. Stefan pukeutuu yleensä suoriin farkkuihin ja t-paitaan, oli hän vapaalla tai tallihommissa. Satunnaisesti majailee myös kartanossa minun ja perheeni kanssa. |
Suuri osa tallin henkilökuntaa on tietysti myös reippaat hoitajat, joiden omat esittelyt voit lukea täältä!